Kunnat kaipaavat peruskoulun kehittämiseksi selkeyttä lainsäädäntöön
Lähikouluperiaatteesta ei Kuntaliiton mukaan haluta luopua, mutta sen rinnalla pitäisi voida kehittää etäyhteyksiä.
Peruskouluopetusta ei voi Suomessa järjestää etänä, mutta opetuksessa on mahdollista hyödyntää etäyhteyksiä.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg sanoo, että tilanne on kunnille kaiken kaikkiaan vaikeaselkoinen. Hänen mielestään nykyisellään olisi tarvetta opetusjärjestelyille, joita lainsäädäntö ei tunnista. Perusopetuslaki ei toisin sanoen ole pysynyt yhteiskunnan kehityksessä mukana.
– Teimme koronapandemian alussa aloitteen ja ehdotimme, että selvitettäisiin etäopetuksen järjestämistä ja sen reunaehtoja. Opetuksen järjestäjillä tulisi olla selkeät linjaukset siitä, millä reunaehdoin etäyhteyksiä voidaan opetuksessa hyödyntää.
Tiedossa on, että etäyhteyksiä hyödynnetään kyllä, mutta tiedossa ei ole, minkä verran tätä tehdään.
Esimerkkejä etäopetuksesta on paljon aikuisten maailmasta. Lindberg mainitsee esimerkkinä Otavan opiston nettiperuskoulun, jossa aikuiset voivat suorittaa peruskouluopintoja.
– Mahdollisuuksia on valtavasti. Kun kyse on pienistä lapsista, tarvitaan tietysti läsnä olevia aikuisia. Emme tietenkään halua heille sellaista etäopetusta ja sen laajuutta mitä pandemia-aikaan oli.
Lindberg muistuttaa, että pandemian ajan opetuksessa oli kyse hätäratkaisusta, johon päädyttiin, jotta opetusta ei keskeytetty. Sitä ei pitäisi sekoittaa nyt keskusteluun nostettuun digitaalisuuden hyödyntämiseen.
Lähikouluperiaatteesta ei luovuta
Lindbergin mielestä lähikouluperiaatteesta halutaan pitää kuntakentällä edelleen kiinni, mutta opetusjärjestelyjä voitaisiin tehdä nykyistä joustavammin – jos lainsäädäntö sallisi ne. Samalla opettajille annettaisiin mahdollisuuksia kehittää uudenlaista pedagogiikkaa.
Hän huomauttaa, että kyseessä ei ole kuntien halu säästää. Toimivia opetuksen etäyhteyksiä varten tarvitaan investointeja laitteineen, infroineen ja ohjelmistoineen sekä digipedagogiikan osaamista. Ne maksavat.
Hän on huomannut, että etäopetusta ajatellaan usein mustavalkoisesti, joko-tai-asetelmana. Digitaalisuus pitäisi kuitenkin ymmärtää mahdollisuutena perusopetuksen kehittämiseen.
Ruotsalaiset edellä
Suomesta tuttu tilanne nähdään myös länsinaapurissa. Esimerkkinä on Västerbotten Ruotsin länsirannikolla, jossa on kärsitty opettajapulasta. Alueella oli päätettävä, pitääkö joidenkin aineiden opetuksesta luopua kokonaan tai olisiko mahdollista opettaa etäyhteyksillä.
Västerbottenissa alkoivat etäyhteyksien kokeilut. Myöskään Ruotsissa ei ollut kokeilujen alkaessa lainsäädäntöä, joka olisi tunnistanut etäopetuksen tai etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen. Päättäjien mielestä lainsäädäntöä piti muokata.
Kokeilut vakuuttivat päättäjät, ja nyt maan koululaissa on mukana selkeät ehdot perusopetuksen järjestämisestä etäyhteyksiä hyödyntämällä.
Laaja kehitys meneillään
Verkostoperuskoulussa etsitään parhaillaan uusia ratkaisuja. Lindberg kertoo, että kunnissa on iso huoli, koska oppilasmäärät vähenevät, mutta velvollisuus opetuksen järjestämiseen on ennallaan.
– Tarkoitus ei ole kehittää vain etäyhteyksiä vaan muutakin alueellista yhteistyötä.
Valtion osin rahoittamassa ja Kuntaliiton isännöimässä verkostoperuskouluhankkeessa on mukana kaikkiaan 39 kuntaa, erikokoisia ja erilaisia.
Pilottikuntia ovat Päijät-Hämeessä Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.
Riihimäen seudulta mukana ovat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki.
Pirkanmaan ja Satakunnan pilotteja ovat Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano ja Hämeenkyrö.
Kielisaareke-pilottikuntia ovat Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava ja Hyvinkää ja Tuusula.
Lapista mukana ovat Salla ja Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Tunturi-Lapissa Kittilä, Kolari ja Muonio.
Savon alueelta mukana ovat Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Konnevesi.
Varsinaissuomalaisia pilotteja ovat Kemiönsaari ja Parainen.
Pilotteja tehdään vielä ensi vuosi.
Lue lisää
