Kuntaliitto budjettikaavailuista: Kuntien talous ei kestä uusia leikkauksia
Toteutuessaan suunnitelmat toisivat kunnallisveroon laskennallisen 2,5 prosenttiyksikön korotuspaineen.
– Kuntien talous ei kestä uusia leikkauksia. Jos valtionosuuksia vähennetään, valtion on samalla osoitettava, mitä palveluita vastaavasti karsitaan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kommentoi julkisuuteen tulleita tietoja budjettikäsittelystä.
Eilen julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet budjettikäsittelyyn noin miljardin euron lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin.
Kuntaliitto pitää virkamiesryhmän kaavailuja kuntatalouden näkökulmasta kestämättöminä ratkaisuina. Kuntien tehtävien ja resurssien välinen ristiriita vaarantavat vakavalla tavalla kuntien mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset peruspalvelut.
Jos kaavaillut valtionosuusleikkaukset toteutetaan ensi vuonna hallituksen jo päättämien leikkausten lisäksi, merkitsevät ne keskimäärin noin 2,5 prosenttiyksikön laskennallista korotuspainetta kunnallisveroon.
– Kaikista uusista kuntien kustannuksia lisäävistä lainsäädäntöhankkeista tulee luopua. Vain sellaiset uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta ja tasapainottavat kuntataloutta sekä turvaavat kuntien toimintaedellytykset, voidaan enää hyväksyä, Mäki-Lohiluoma edellyttää.
Rakenneuudistukset tuottavat tulosta hitaasti
– Kuntapalvelut joutuvat kantamaan ylivoimaisen päävastuun valtion talouden tasapainottamisesta. Valtionosuusleikkaukset eivät paranna lainkaan julkisen talouden alijäämää eivätkä paranna kestävyysvajetta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painottaa.
Leikkausten vastapainoksi esitetään kunta- ja palvelurakenteiden uudistusta sekä kuntien velvoitteiden vähentämistä.
– On tiedostettava, että rakenteellisissa muutoksissa kustannukset nousevat aluksi ja säästöt tulevat onnistuneissakin uudistuksissa vasta myöhemmin, Kietäväinen korostaa.
Aiheesta aiemmin:
