Kuntalisä on kasvattanut yksityisen päivähoidon kysyntää
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Eräissä kunnissa lapsista jopa yli 20 prosenttia hoidetaan
yksityisen hoidon tuella, ilmenee Kuntaliiton kyselystä.
Vajaat kaksi kolmasosaa lisää maksavista kunnista arveli,
että kuntalisällä on vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysyntään.
– Kuntalisä on lisännyt muun muassa yksityisen
perhepäivähoidon kysyntää ja vähentänyt kuntien investointitarvetta. Kuntalisä
on mahdollistanut perheille valinnanvapautta ja monet perheet ovatkin
järjestäneet tuen avulla hoitajan kotiin, kertoo varhaiskasvatuksen
erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Alle kolmevuotiaiden yksityisen hoidon tuen kuntalisän
suuruus vaihteli 75 ja 1 185 euron välillä ja yli 3-vuotiaiden 50 ja 745 euron
välillä.
Kotihoidon tuen kuntalisä
50–264 euroa kuukaudessa
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksaa 123 kuntaa. Kotihoidon
tuen kuntalisää maksaa huomattavasti harvempi kunta, 85 kuntaa. Lisiä maksetaan
nyt hieman vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Alle 3-vuotiaasta lapsesta kotihoidon tuen kuntalisää
maksetaan keskimäärin 153 euroa. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle
3-vuotiaasta lapsesta 50–264 euron välillä kunnasta riippuen. Suurin kuntalisä
ensimmäisestä lapsesta maksettiin Helsingissä.
Yli 3-vuotiaasta maksettiin kuntalisää 60–200 euroa kunnasta
riippuen. Sisaruskorotus vaihteli 30–100 euron välillä.
– Kuntalisällä voidaan ohjata perheitä hoitamaan lapsia
kotona. Valmistelussa olevan kotihoidon tuen puolittamisen vaikutuksia
perheiden valintoihin ja kuntien maksamiin lisiin on vielä vaikea arvioida, Lahtinen
sanoo.
Kuntalisää maksavista kunnista selvä enemmistö on
edellyttänyt, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona tai että vanhempi
hoitaa lasta itse.
Kuntaliitto selvitti keväällä 2014 Manner-Suomen kunnille
suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen hallinnon tilannetta, lasten
kotihoidon sekä yksityisen hoidon kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen
sekä palvelusetelien käyttöä varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen
kunnista 95 prosenttia.
Palvelusetelin käyttö
yleistyy
Yksityisten palveluntuottajien määrä on jonkin verran
kasvanut, mutta ei kuitenkaan ole kokonaisuutena vielä merkittävä.
Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on
lisääntymässä, vaikka onkin edelleen melko vähäistä. Vuonna 2012 palveluseteli
oli käytössä 25 kunnassa ja tänä vuonna seteliä käytetään 38 kunnassa. Lisäksi
24 kuntaa suunnittelee setelin käyttöönottoa.
Alimmillaan setelin arvoksi ilmoitettiin 70 euroa, ja
enimmillään lisää maksetaan erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla 3
565 euroa.
