Kuntarakenne ratkaistava kuntia kunnioittaen
Kuntaliitto myös toivoo, että syksyn lausuntokierrokselle varataan riittävästi aikaa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi perjantaina Kuntajohtajapäivillä Kuopiossa, että hallituksen linjaukset kuntarakenteesta edellyttävät käytäntöön sovellettaessa vahvaa paikallista panosta.
– Kuntarakenteen tulee perustua toiminnallisille kokonaisuuksille. Mitä ne ovat käytännössä – se tiedetään parhaiten kunnissa. Rakennelakiin ei pidä kirjata liian tiukkoja, kaavamaisia kriteereitä eikä niihin liittyvää poikkeamislupien byrokratiaa, Mäki-Lohiluoma sanoi.
– Kuntien tulee tietää lausuntoja miettiessään, mitä sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteista on linjattu, samoin toisen asteen koulutuksen järjestäminen pitää saada samaan tarkasteluun. Myös erilaiset yhteistoimintavaihtoehdot pitää ottaa huomioon, kun mielekkäitä alueellisia ratkaisuja etsitään.
– Ruotsinkielisille alueille pitää varata mahdollisuus omiin räätälöityihin ratkaisuihin.
Kuntaliitto pitää tärkeänä valtion muutostukea yhdistymisiä harkitseville kunnille. Kuntaliitto itse aikoo myös olla aktiivinen kuntalähtöisen kehitystyön mahdollistajana sekä koulutuksen ja neuvonnan tarjoajana. Tämän kokonaisuuden alustana toimii Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -hanke.
– Valtion yhdistymisavustusta ei voi sitoa tiukasti määrättyihin tehtäviin, koska tarpeet vaihtelevat. Avustuksen pitää myös jatkua tarpeeksi pitkän ajan, jotta pitkätkin yhdistymisprosessit saavat mahdollisuuksia käytännön muutostöihin.
– Erittäin tärkeätä on, että valtionosuudet säilyvät yhdistyvissä kunnissa vähintään entisellä tasolla, jotta tästä ei tule turhaa estettä yhdistymiskaavailuihin, Mäki-Lohiluoma sanoi.
