Kuntien "Idols-kisa" käynnistyi Etelä-Karjalassa
Lappeenrannan yliopiston auditorioon pakkaantuneet kuntaihmiset
näpräävät puhelimiaan ja läppäreitään. Tunnelma on viipyilevä.
Sitten
ministeri pyyhältää saliin. Viivästyksen syy oli auto, josta petti
elektroniikka juuri ministerin lähdön hetkellä. Vaihtoautolla matka
sujui kuitenkin hyvin.
Guzenina-Richardson aloittaa alustuksensa
kuntauudistuksesta hallituksen kärkenä. Odotetusti keskiössä on
sosiaali- ja terveyspolitiikka. Se sopii hyvin eteläkarjalaisille. He
ovat ylpeitä omasta Eksotestaan eli maakunnallisesta sosiaali- ja
terveyspiiristä, joka järjestää kunnille sekä perus- että
erikoissairaanhoidon palveluja. Monien mielestä Eksoten lisäksi muuta ei
tarvitakaan.
Ministeri muistuttaa kuitenkin, että väestö vanhenee
Etelä-Karjalassa kovaa kyytiä ja palveluja vaaditaan yhä enemmän. Yli
75-vuotiaiden määrä kasvaa eikä lapsia synny tarpeeksi. Myös
tuloveroprosentit ovat korkeita, ja moni kunta on riippuvainen valtion
rahallisesta tuesta.
Ministerin avuksi rientää "kuntauudistuksen
äiti" Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä. Hän muistuttaa, että
uudistuksella tähdätään kymmenien vuosien päähän.
– Raimo Sailas on
laskenut, että Suomella on viiden miljardin euron säästötavoite.
Julkinen talous on saatava kestäväksi. Kunnille valuu vuosittain 8–9
miljardia euroa valtionosuuksina, mutta tätä järjestelmää aiotaan
rukata.
Kuntien edustajat auditoriossa ovat hiljaa. Ruokolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Nevalainen keventää tunnelmaa.
–Tässä on menossa Kunta-Idols-kisa, kaikki ovat vielä jatkossa.
Tunteella ja järjellä
Kuntaihmiset
ymmärtävät nykymenon ongelmat. Kuntia ei voi pitää pystyssä
veroprosentin jatkuvalla korottamisella tai velaksi elämisellä.
Kuntauudistuksessa esitetty yhden kunnan malli Etelä-Karjalaan ei
kuitenkaan saa innostunutta vastaanottoa.
Kommenttipuheenvuoroissa
monen kunnan edustajat pelkäävät reuna-alueiden näivettyvän, jos
maakunnassa on vain yksi tai kaksi napaa. Monissa puheenvuoroissa
muistutetaan myös, että meneillään on monia yhteistoimintamalleja,
joista odotetaan säästöjä. Ja miten käy jättikunnassa kuntademokratian,
lähipalveluiden ja kotiseutuhengen? Ja miten syrjäkyliltä pääsee
keskustaan?
Suomenniemen kirkkoherraakin huoletti. Hän vaati tietää,
miten käy paikallisseurakuntien tässä myllerryksessä.
Valtiovarainministeriön edustaja vakuutti, että myös kirkon edustajia
kuullaan uudistuksen valmistelussa.
(KL / STT / Leena Jussila)
