Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisessä opiskeluhuollossa vielä kitkaa: Byrokratiaa, epäselvyyksiä ja henkilöstöpulaa
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen opiskeluhuolto hakee vielä muotoaan, ja kaikissa kunnissa siihen ei olla tyytyväisiä. Ongelmakohtia ovat tietojen luovuttamiseen liittyvät epäselvyydet ja byrokratia, henkilöstöpula erityisesti psykologeista, heikko tiedottaminen ja henkilöstön vaihtuvuus.
Suurimmalla osalla hyvinvointialueista on tänä vuonna saatu käyntiin hyvinvointialueiden ja kuntien välinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä. Kokemukset yhteistyön toimivuudesta vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon alueittain ja kunnittain.
Tiedot selviävät Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toteuttamasta kyselystä.
Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä opiskeluhuollon järjestämisvastuuta muutettiin siten, että psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto siirrettiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien vastuulle jäi opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnitelmallinen toteuttaminen ja yhteisöllinen opiskeluhuolto. Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa esimerkiksi turvallisen ilmapiirin luomista koululla, ja siitä on vastuu kaikilla koulun työntekijöillä.
Lakiin kirjattiin myös yhteistyötä ohjaavat rakenteet sekä velvoite tarjota oppilaille psykologi- ja kuraattoripalvelut koululla lähipalveluna.
Käytännön yhteistyö hyvinvointialueiden opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön ja koulujen opetushenkilöstön välillä on edennyt alueilla vaihtelevasti. Reilu puolet kuntavastaajista ja 40 prosenttia muista koulutuksen järjestäjien vastaajista kokee, että yhteistyö toimii huonommin kuin ennen uudistusta.
Kymenlaakson hyvinvointialueen kunnissa tilanteeseen suhtaudutaan myönteisimmin. Huonoimpana tilannetta pitävät Vantaa-Keravan, Päijät-Hämeen ja Länsi-Uusimaan hyvinvointialueiden kunnat.
– Eniten toimivuutta näyttää haittaavan työvoimapula, erityisesti psykologiresurssien koetaan heikentyneen monella alueella. Myös tiedonkulun haasteet ja epäselvyys opiskeluhuollon organisoinnista ja vastuista hyvinvointialueella nousi kyselyssä esiin, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki tiedotteessa.
Onnistumisiksi kyselyssä on mainittu jo ennen uudistusta toimineiden työntekijöiden yhteistyön jatkuminen, moniammatillisen yhteistyön toimivuus, lisäresurssit ja työntekijöiden määrän kasvu sekä palveluiden monipuolistuminen.
– Käytännön yhteistyössä on kyselyn mukaan parannettavaa, mikä on ymmärrettävä tulos uudistuksen tässä vaiheessa. Hyvinvointialueuudistus toteutui vuoden 2023 alussa, joten yhteistyö hakee vielä muotoaan, tiivistää Kuntaliiton projektipäällikkö Liisa Jurmu.
Kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä muille koulutusta järjestäville kuntataustaisille organisaatioille marraskuussa. Kyselyyn saatiin vastaukset 150 kunnalta ja 25 muulta kuntataustaiselta koulutuksen järjestäjältä. Kyselyyn saatiin vastauksia kaikkien hyvinvointialueiden kunnista. Kyselyn vastaajina olivat sivistysjohtajat tai muut opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt.
