Kuntien kustannukset kasvavat, kun järjestöjen rahoitusta leikataan, arvioi Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes

Hallitus on päättänyt aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkauksia niin, että järjestöiltä leikataan jo ensi vuonna 25 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 50 miljoonaa euroa.

Lisäksi hallitus päätti Lastensuojelun keskusliiton tiedotteen mukaan leikata yleishyödyllisten yhteisöjen valtionavustusta 76 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen. Osa näistäkin leikkauksista kohdistuu mahdollisesti lapsi- ja perhejärjestöihin.

– Porrastuksesta huolimatta leikkaukset ovat rajuja ja ne toteutetaan liian nopealla aikataululla, toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo keskusliiton tiedotteessa.

– Sote-järjestöistä noin kolmasosa on lapsi- ja perhejärjestöjä. Leikkaukset heikentävät suoraan järjestöjen mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen työtä esimerkiksi mielenterveyden tukemisessa tai kiusaamisen ja perheväkivallan torjumisessa, .

Lastensuojelun keskusliitto korostaa, että hallituksen on tehtävä lapsivaikutusten arvioinnit huolellisesti ennen kuin esitykset tuodaan eduskuntaan.

Lastensuojelun keskusliitto muistuttaa, että leikkaukset tehdään tilanteessa, jossa moninaiset kriisit ja niiden jälkipuinnit ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja lisänneet tuen tarvetta hälyttävästi.

Yhteiskunta rakentuu kestävälle pohjalle vain, kun lasten, nuorten ja perheiden usko tulevaisuuteen säilyy ja jokaisen lapsen perusasiat ovat kunnossa.

– Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut tavoitteeseen siirtää sote-palveluiden painopiste korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Järjestöt ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän toiminnan tuottamisessa.

Toiminnanjohtaja Ulla Siimes jatkaa edellistä ajatuskulkuaan kysymällä, että haluaako hallitus romuttaa tämän työn?

– On ilmeistä, että hyvinvointialueiden ja kuntien kustannukset kasvavat, kun järjestöjen rahoitusta leikataan. Vaadimme, että hallitus etsii viimeistään budjettiriiheen mennessä vaihtoehdon sote-järjestöiltä leikkaamiselle, Siimes toteaa.

Liian vähän hyvää

Kehysriihessä tehtiin myös hyviä päätöksiä, Siimes näkee. Hallitus päätti viiden miljoonan euron panostuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Rahoitusta ohjataan lastensuojeluun, mielenterveyden chat-palveluihin, oppilaitosnuorisotyöhön, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn.

Lisäksi koulukiusaamisen vastaiseen työhön tehdään kertaluonteinen viiden miljoonan euron lisäys.

– Kiitämme hallitusta näistä panostuksista, mutta huomautamme, että lisäykset ovat hyvin vaatimattomia suhteessa tarpeeseen ja muihin nyt tehtäviin leikkauksiin.

– Lisäksi olemme erittäin huolissamme siitä, että hallitus aikoo leikata 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollosta palveluvalikoimaa rajaamalla. Toivomme, että tällä päätöksellä ei heikennetä lastensuojelua tai muita lasten ja perheiden palveluita. On myös selvää, että lastensuojelun kriisiä ei ratkaista keventämällä sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, Siimes jatkaa tiedotteessa.

Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten hallitus on arvioinut leikkausten lapsivaikutukset ja yhteisvaikutukset. Nyt on tärkeää tehdä huolellinen lapsivaikutusten arviointi ennen kuin esitykset tuodaan eduskuntaan.

Lastensuojelun keskusliitto huomauttaa lisäksi tiedotteessaan, miten YK:n lapsen oikeuksien komitea on tuoreissa suosituksissaan kehottanut Suomea ryhtymään toimenpiteisiin vahvistaakseen lapsen oikeuksia koskevaa vaikutusarviointia lainsäädäntöprosessissa.

Osuma mielenterveyspalveluihin

Myös Suomen psykologiliitto on nostanut esiin huolensa oman tiedotteen kautta, miten hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat mielenterveyspalveluihin.

Psykologiliitto on erityisen huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.

Hallitus päätti tiistaina päättyneissä kehysriihineuvotteluissa, että perustason terveydenhuollon hoitotakuu heikkenee. Tällä hetkellä hoitoa on tarjottava 14 vuorokauden kuluessa, mutta hallituksen päätöksellä odotusaika saa olla jopa kolme kuukautta, liitto tiedottaa.

Leikkaus hoitotakuusta voi vaikuttaa merkittävästi myös hallitusohjelmaan kirjattuun lasten ja nuorten terapiatakuun toimivuuteen. Mikäli terapiatakuu sisältäisi ainoastaan hoidon, mutta ei hoidon tarpeen arviointia, voi viive arviointiin pääsyssä vesittää takuun keskeisen tavoitteen hoidon nopeasta aloittamisesta.

Aiemmin hallitus on korostanut sosiaali- ja terveyspalveluissa painopisteen siirtämistä perustason palveluihin, mutta kehysriihen päätökset vievät täysin päinvastaiseen suuntaan ja paine erikoissairaanhoidossa tulee kasvamaan, liitto jatkaa tiedotteessaan.

– Hyvinvointialueiden rahoitustilanne on tällä hetkellä erittäin vaikea ja kehysriihen päätökset vaikeuttavat tätä entisestään. Päätökset eivät lisää luottamusta siihen, että perusterveydenhuollon vahvistaminen onnistuu mielenterveyspalvelujen osalta, Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen sanoo tiedotteessa.

Kriiseihin vastaaminen vähenee

Myös mielenterveyspalveluita tarjoava Mieli ry nostaa esiin tiedotteessaan, miten kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista.

Mieli ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään, järjestö tiedottaa.

Suunniteltu leikkaus heikentäisi merkittävästi Mieli ry:n kykyä tukea eri tavoin kuormittuneita, masentuneita ja usein myös itsetuhoisia ihmisiä. Lisäksi yhdistys arvioi, että kolmanneksen leikkaus toiminnan nykytasoon tarkoittaisi, että esimerkiksi Kriisipuhelimessa käytäisiin 26 000 keskustelua vähemmän.

– Leikkaukset herättävät suurta huolta myös kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja kyvystä vastata tulevaisuudessa yhteiskunnan isoihin muutospaineisiin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat yhteiskuntaan paitsi hyvinvointia ja terveyttä, myös vakautta, turvallisuutta ja muutosvoimaa. Kansalaisjärjestöt ovat osallistuvassa demokratiassa tärkeä osallisuuden ja myös vaikuttamisen rakenne, muistuttaa Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi tiedotteessa.

Lue myös:

Suomalaisen koulutusperustan kuolema – Oulussa ja Tampereella tyrmistyttiin leikkauksista