Lainarahan saamisessa ei ole ongelmia
– Meillä on ollut paljon investointeja viimeisten kymmenen vuoden aikana esimerkiksi kylien vesijohtoratkaisuihin sekä koulusaneerauksiin ja koulujen lisätilojen rakentamiseen, kertoo Soinin kunnanjohtaja Reino Määttä.
Viime vuonna vanhusten palveluasuntojen rakentamiseen kului runsaat 900 000 euroa. Alakoulun lisätilojen rakentamiseen käytettiin noin 700 000 euroa.
– Viime vuoden investointien jälkeen Soinissa on mahdollista jäädyttää investoinnit noin 300 000 euron tasoon vähintään viideksi vuodeksi, mikä mahdollistaa lainojen lyhentämisen tulorahoituksella.
Lainaa Soinin kunnalla oli viime vuoden lopussa 4 200 euroa asukasta kohti. Määttä kuitenkin huomauttaa, että lainoista yli kolmannes on yritystoimintaan liittyviä investointilainoja, joiden avulla on luotu työpaikkoja. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noin 98 prosenttia.
– Ei ole näkynyt, että lainan saaminen olisi vaikeutunut. Olemme kysyneet pieniä, tilapäisiä luottoja. Niissä ei ole ollut ongelmia.
Hankasalmella isoja investointeja
Hankasalmella uuden jätevedenpuhdistamon siirtoviemärilinjan rakentamiseen kuluu tänä vuonna valtion osuuden jälkeen noin miljoona euroa. Vanhusten palvelutalon rakentaminen on yli kahden miljoonan euron investointi, mutta kuluista noin 1,5 miljoonaa siirtyy ensi vuoden puolelle.
– Lisäksi peruskorjaamme Aseman taajaman ala-asteen viereisen pikkukoulun osin päivähoidon ja osin koulun käyttöön. Tarkoituksena on myös toteuttaa Niemisjärven taajaman ala-asteen peruskorjaus ja rakentaa laajennusosa päivähoidon käyttöön. Ne ovat yhteensä noin 1,5 miljoonaa, ja kuluista noin miljoona toteutuu ensi vuonna, kertoo Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Hankasalmen investointien nettosumma on tänä vuonna 3,7 miljoonaa euroa. Vastedes investointien vuosittainen taso pienenee Mäkisen mukaan 1,5–2,5 miljoonaan. Investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella.
– Jätevedenpuhdistamon rakentamiseen saimme 700 000 euroa työllisyysperusteista avustusta, joka maksetaan jälkikäteen tänä vuonna. Vanhusten palvelutaloon haemme ARA:n avustusta, ja sen suuruudeksi on arvioitu 700 000 euroa. Jollei se toteudu, niin rahoitustarve kasvaa niiltä osin. Pitkäaikaista lainaa olemme investointien tähden varautuneet nostamaan 3,5 miljoonaa euroa, Mäkinen kertoo.
Vuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 välillä kuntakenttä ei Mäkisen mukaan saanut lainatarjouksia juuri muilta kuin Kuntarahoitukselta. Tai sai, jos oli valmis alle viiden vuoden laina-aikaan.
– Sen jälkeen tilanne on normalisoitunut. Viime vuonna Hankasalmen kunta sai kiinteän koron lainaan parhaan tarjouksen Sampo Pankilta ja lyhyen koron lainaan Handelsbankenilta, Kuntarahoitus pärjäsi vain 12 kuukauden euriborissa. Nordeasta olemme ottaneet lainaa aiempien tarjouskilpailujen yhteydessä. Oikeastaan Osuuspankki on ryhmittymä, joka ei tällä hetkellä eikä viime vuosina ole pystynyt antamaan kilpailukykyisiä lainatarjouksia, Mäkinen sanoo.
– Toistaiseksi rahan hinta ei ole ollut 2010 alun jälkeen kallista, vaan korkotasohan on nyt edullinen. Tosin se sisältää isoja riskejä pitkällä kymmenen vuoden laina-ajalla. Siksi olemme jakaneet lainasalkkuamme, eli viimeksi otimme ison lainan kiinteällä korolla.
Hankasalmella oli viime vuoden lopussa lainaa 953 euroa asukasta kohti.
Kuopion investointitahti keskimääräisellä tasolla
Kuopion suurimpia investointeja ovat tänä vuonna koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset, torin pysäköintilaitoksen laajennus ja vesilaitoksen puhdistamon uudistaminen.
– Osa näistä investoinneista toteutetaan kiinteistöyhtiöiden ja liikelaitosten kautta, eivätkä ne näy suoraan kaupungin investointibudjetissa. Kaupungin investointibudjetti on bruttoarvoltaan 76 miljoonaa euroa. Muuten investointitahti on keskimääräisellä tasolla, kertoo Kuopion talousjohtaja Heikki Nuutinen.
Investoinneista rahoitetaan suunnilleen puolet tulorahoituksella ja toinen puoli lainarahalla, kun mukaan lasketaan kiinteistöyhtiöt. Kuopion lainarahan saanti ei Nuutisen mukaan ole vaikeutunut.
– Alhainen korkotaso auttaa velkaisia kuntia merkittävästi, mutta marginaalitasot ovat olleet nousussa. Pitkien lainojen tarjonta on hyvin rajallista.
Kuopiolla oli viime vuoden lopussa lainaa noin 1 780 euroa asukasta kohti.
– Lisää lainaa otetaan tänä vuonna 17 miljoonaa euroa, mutta uudistettavia lainoja on lisäksi merkittävä määrä. Jatkuva lainamäärän kasvu on huono merkki, kun muistetaan, että vuonna 2000–2001 uskottiin nyt lyhennettävän lainoja.
Loimaalla investoinnit hurjassa kasvussa
Loimaan tämänvuotiset investoinnit ovat talousarvion mukaan yhteensä 12 miljoonaa euroa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2010 verrattuna ja kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Ylivoimaisesti suurin investointi on keskusjätevedenpuhdistamon rakentaminen tämän ja ensi vuoden aikana. Kokonaiskustannukseksi tulee yli 11 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on 6,5 miljoonaa.
Loimaan Vesi -liikelaitoksen osuus on siten yli puolet koko kuluvan vuoden investointipotista.
Toinen merkittävä potti muodostuu sivistyspalvelukeskuksen investoinneista eli Keskuskoulun laajennuksesta ja perusparannuksesta, mihin menee noin kolme miljoonaa euroa. Mellilän lasten toimintakeskuksen eli päiväkodin ja alakoulun rakentamiseen kuluu tänä vuonna miljoona euroa.
Teiden ja siltojen rakentamiseen, asfaltoimiseen ja perusparantamiseen Loimaalla käytetään noin 1,2 miljoonaa euroa.
– Potti on pieni siihen verrattuna, mikä on todellinen peruskorjaus- ja investointitarve. Kaupungille on kertynyt useiden liitostenkin ansiosta melkoinen määrä kunnossapidettäviä vanhoja kiinteistöjä kuten hoito- ja hoivayksikköjä, kouluja, päiväkoteja, virastotaloja ja terveysasemia, Loimaan talousjohtaja Tuija Ojala sanoo.
Investointipaineisiin on Ojalan mukaan varauduttu kunnallisveroa kiristämällä. Loimaan kunnallisveroprosentti on 20,5. Etupäässä investoinnit kuitenkin rahoitetaan lainarahalla.
– Joka kerta, kun olemme lainoja kilpailuttaneet, olemme saaneet useampia tarjouksia, mutta aika usein Kuntarahoitus on kilpailutuksen voittanut. Korkotaso on kuitenkin ollut hyvin samantasoinen kaikilla ja markkinakorkokantoja seuraava. Vielä ei vaaranmerkkejä rahan loppumisesta ole, mutta edellisen taantuman alkaessa vuonna 2008 oli jo alussa hieman ongelmia saada lyhytaikaista kassalainaa.
Viime vuosi oli Ojalan mukaan Loimaalle taloudellisesti suhteellisen hyvä. Tulos jäänee ylijäämäiseksi.
– Pidimme investoinnit matalalla tasolla, niin saimme lainamäärää jopa alenemaan, ja kaupungin oma lainamäärä asettui 2 016 euroon asukasta kohti. Tänä vuonna joudumme ottamaan lisälainaa investointien verran eli 12 miljoonaa euroa.
Korjausrakentamiseen kuluu Helsingissä paljon rahaa
Helsingin kaupungin investointien taso on tänä vuonna samaa suuruusluokkaa kuin edellisinäkin, noin 650 miljoonaa euroa.
– Korjausrakentamiseen menee 118 miljoonaa euroa, olennaisesti enemmän kuin uudisrakentamiseen, johon on varattu noin 50 miljoonaa. Tämä kuvastaa sitä ongelmaa, mikä on ollut rakentamisen laadussa pitkään. Eli on kosteusvaurioita ja muuta, jotka tulevat erittäin kalliiksi ja jotka syövät edellytyksiä uudisrakentamiselta, Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sanoo.
Helsingille on tulossa tänä vuonna monenlaisia liikenneinvestointeja kuten esimerkiksi bussiliikenteen uusi poikittainen runkolinja Jokeri 2. Rahaa menee myös muun muassa metron kulunvalvontaan, uusiin metrovaunuihin ja länsimetron rakentamiseen.
– Lisäksi satamalta vapautuneet keskustan ranta-alueet ovat tulossa toteutukseen. Niillä tehdään maaperän puhdistamista ja esirakentamista. Rakentaminen on alkanut Kulosaaren eteläpuolella.
Tähän asti Helsingin Energian tuloksesta valtaosa on siirretty palvelujen rahoittamiseen, mikä on helpottanut Helsingin tilannetta. Päästötavoitteiden toteuttamisen, sähkömarkkinoiden kiristymisen ja mahdollisen yhtiöittämisen vuoksi liikelaitos ei kuitenkaan voi loputtomiin paikata kaupungin taloutta.
Investoinneista karkeasti puolet rahoitetaan lainarahalla ja puolet verotuloilla. Lainansaannissa ei Helsingillä ole toistaiseksi ollut ongelmia, mutta tilanteen vaikeutumiseen on Korhosen mukaan varauduttava.
– Olimme markkinoilla viimeksi varmaan yli puoli vuotta sitten, milloin ongelmia ei ollut. Otimme sen verran ison lainan, että lähikuukausina meillä ei ole lainan tarvetta. On ihan selvä, että markkinat ovat erittäin epävarmat ja lainoihin pohjautuva investointien rahoittaminen tulee olemaan jatkossa vaikeampaa.
Helsingin kaupungilla oli viime vuoden lopussa velkaa noin 1,3 miljardia euroa eli noin 2 200 euroa asukasta kohti.
Lue rahoitusmarkkinoiden näkymistä lisää Kuntalehdestä 2/2012, joka ilmestyy 9. helmikuuta.
(KL / Anni Turunen)
