KHO arvioi Porin kaupungin valvontaeläinlääkärin päätöksen oikeaksi – "Ratkaisu vahvistaa eläinsuojelun asemaa"

Eläinsuojeluilmoituksen tehneen henkilöllisyys voidaan jopa pitää asianosaiselta salassa.

Näin kirjoittaa Kuntaliiton juristi Anu Räty tuoreessa blogikirjoituksessaan ja viittaa korkeimman hallinto-oikeuden tuoreeseen ennakkopäätökseen. Kyseinen päätös painottaa eläinsuojelua erittäin tärkeänä yleisenä etuna.

KHO:n ennakkopäätöksen taustalla oli tilanne, jossa asianosainen ei ollut saanut tietää eläintenpidostaan ilmoituksen tehneen henkilöllisyyttä tai yhteystietoja.

KHO:n mukaan tällä tavoin oli mahdollista rajoittaa asianosaisjulkisuutta, koska eläinsuojelu on erittäin tärkeä yleinen etu.

– Ajattelen, että päätös on monelta osin merkittävä ja selkiyttää tämänhetkistä tilannetta eläinsuojeluvalvonnassa, Räty näkee.

– Merkittävää päätöksessä on mielestäni erityisesti se, että eläinsuojelun todettiin yksiselitteisesti olevan ”erittäin tärkeä yleinen etu”.

Ratkaisussa viitataan julkisuuslain esitöihin, joissa mainitaan tällaisena erittäin tärkeänä yleisenä etuna esimerkiksi lastensuojelu.

– Ratkaisu vahvistaa eläinsuojelun asemaa yhteiskunnallisesti merkittävänä intressinä, jonka valvonta on toteutettava tehokkaasti ja asianmukaisesti. Lisäksi valvonnan edellytykset tulee turvata, Räty kirjoittaa.

Eläinlääkäri päättäväisenä

Edellä mainitun asian taustalla oli se, että eläinsuojeluilmoituksen kohteena ollut eläintenpitäjä oli pyytänyt Porin kaupungin valvontaeläinlääkäriltä alkuperäiset jäljennökset eläinsuojeluilmoituksista, joiden perusteella oli tehty hänen eläintenpitoaan koskeva eläinsuojelutarkastus.

Porin kaupungin valvontaeläinlääkäri oli päättänyt, ettei henkilölle luovuteta pyydettyjä tietoja.

Turun hallinto-oikeus oli hylännyt eläinsuojeluilmoituksen kohteena olleen eläintenpitäjän valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee, että peitettyjen tietojen antaminen vaarantaisi valvonnan yleiset edellytykset ja voisi vaarantaa tietojen antajan turvallisuutta.

Tiedon antaminen voisi myös olla omiaan leimaamaan kyseisen henkilön eläintenpidon, jos annetut tiedot olisivat perättömiä, päätöksessä huomautettiin.

Edellä mainittu henkilö pyysi valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Hän vaati, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan tai sitä muutetaan niin, että hänelle määrätään annettavaksi häntä koskevat eläinsuojeluilmoitukset siten, ettei niistä ole peitetty mitään tietoa tai toissijaisesti niin, että vain ilmoitusten tehneiden nimet on peitetty.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys eivät antaneet perusteita hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.

Heikkoja puolustetaan

Ilmoittajan henkilöllisyyden salaaminen turvaa osaltaan valvontaviranomaisen tiedonsaantia, Räty lisää.

– Olemme kaikki osaltamme vastuussa siitä, että yhteiskunnassamme varmistetaan heikoimpien ja puolustuskyvyttömien oikeuksien toteutuminen. Myös ilmoituksen tekijää on suojattava vastatoimilta.

KHO:n mukaan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden salaaminen edesauttaa valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamista myös yleisesti.

KHO arvioi eläinsuojeluilmoituksen tehneen henkilön henkilöllisyyttä koskevien tietojen julkisuuden vaikuttavan todennäköisesti haitallisesti ihmisten halukkuuteen saattaa havaitsemiamme ongelmia eläinsuojeluviranomaisten tietoon.

Se on joka tapauksessa tärkeää huomioida myös KHO:n ennakkopäätöksen pohjalta, että asianosaisen tiedonsaantioikeus on yleisöjulkisuutta vahvempi, Räty lisää.

– Asianosaisella on oikeus saada tieto salassa pidettävän asiakirjan sisällöstä, mutta vain silloin, kun tieto voisi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Tiedonsaantioikeutta ei kuitenkaan ole, jos tiedon antaminen on vastoin ”erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua”.

KHO:n päätöksestä on siis tärkeää huomata, ettei minkä tahansa ilmiannon tekijän henkilöllisyyttä voida kategorisesti pitää asianosaiselta salassa.

– Asianosaisen tiedonsaantioikeuden arvioiminen edellyttää aina tilannekohtaista punnintaa asianosaisen oikeusturvan ja yleisen edun välillä. Tässä tapauksessa oli KHO:n mukaan eläinsuojeluilmoitusten sisällön perusteella selvää, ettei ilmoittaja toiminut vahingoittamistarkoituksessa.

KHO totesi, ettei eläinsuojelutarkastuksesta katsottu aiheutuneen asianosaiselle muutakaan vahinkoa.

”Erittäin tärkeätä yleistä etua” pidettiin tässä nimenomaisessa tapauksessa asianosaisen tiedonsaantioikeutta painavampana, Räty tiivistää blogikirjoituksessaan.

Laki ei ratkaise kaikkea

Voisiko “erittäin tärkeä yleinen etu” asianosaisjulkisuuden arvioinnissa tulla kysymykseen myös ympäristö- tai rakennusvalvonnassa, Kuntaliiton juristi Anu Räty?

– Tällä ratkaisulla ei vielä saatu edelliseen kysymykseen vastausta, Räty näkee.

Kuntaliiton juristi arvioi ilmapiirin olevan joka tapauksessa muuttumassa inhimillisempään suuntaan eri tavoin.

Esimerkiksi myös lähisuhdeväkivallasta sekä lasten ja muidenkin haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksista puhutaan aiempaa enemmän, hän jatkaa.

– Ymmärretään, etteivät ne ole yksityisasioita. Epäkohtia pyritään tunnistamaan, jotta niihin voitaisiin pureutua aiemmin ja välttää tilanteiden kärjistymistä.

– Pelkät lait eivät kuitenkaan turvaa kenenkään oikeuksia. Tarvitaan myös uskottavaa ja riittävää valvontaa.

Ja valvontaan tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä yhteiskunnassa.

– Niukkojen resurssien kanssa kamppailevat eläinsuojeluvalvojat eivät mitenkään kykene yksin oma-aloitteisilla valvontatoimenpiteillään ja tarkastuksillaan saamaan riittäviä ja ajantasaisia tietoja kaikista toimenpiteitä vaativista tapauksista.

– Kysymys on myös välittämisestä. Eläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla, paitsi silkkaa välinpitämättömyyttä, myös vakavia inhimillisiä kärsimyksiä ja elämänhallinnan ongelmia.

Vuoden 2024 alussa tuli voimaan uusi laki eläinten hyvinvoinnista. Siinä säädetään, että ”jos ilmoituksen toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle sen valvontaan kuuluvien säännösten todellisesta tai epäillystä rikkomisesta on tehnyt luonnollinen henkilö, hänen henkilöllisyytensä on pidettävä salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan hänelle haittaa”.

Lailla on kansallisesti pantu täytäntöön Euroopan unionin niin sanotun virallista valvontaa koskevan asetuksen kohta, joka edellyttää rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden asianmukaista suojelua kostotoimilta, syrjinnältä tai muun tyyppiseltä epäoikeudenmukaiselta kohtelulta.

– Edellä mainitut lainmuutos ja ratkaisukäytäntö varmistavat tehokkaan valvonnan toteutumista ja turvaavat ilmoittajan oikeutta tuoda perusteltuja epäkohtia esiin ilman pelkoa vastatoimista.

– Hyvän hallinnon mukaisessa, luotettavassa ja uskottavassa valvonnassa kaikkien osapuolten oikeudet ovat tasapainossa, Räty kirjoittaa blogissaan.

Lue myös:

KHO:n päätös hylätä Utajärven kunnan Maaselän kaava ei yllättänyt Kuntaliiton johtavaa juristia – ”Eläimiä koskevissa luonnonsuojeluasioissa tilanteet muuttuvat jatkuvasti”