Kuva: Liisa Takala
Kittilän kriisin ratkaisu vetkutteluineen on surullinen asia kunnalliselle itsehallinolle, Pauli Rautiainen sanoo.

Kohti vääjäämätöntä loppuaan etenevä tanssi, jonka tempo voi vielä hidastua.

Näin kuvailee Kittilän virkarikoksista syytettyjen luottamushenkilöiden tapauksen selvittelyä niin sanotun Lex Kittilän puitteissa oikeustieteen professori, valtiosääntötieteen dosentti Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Olemme viime kesästä asti tienneet tanssin askeleet, kyse on ollut siitä millä tempolla tanssitaan.

Lex Kittilä eli kuntalain kohta, joka mahdollistaa valtion puuttumisen poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevan kunnan toimintaan, tuli voimaan viime kesäkuussa.

Kesäkuusta asti Kittilän päätöksenteossa on pyöritelty ensin syyteharkinnassa, nyt syytteessä olevien luottamushenkilöiden asemaa.

Vääjäämätön loppu on Rautiaisen mukaan se, että valtiovarainministeriö (VM) hyllyttää syytetyt, jos kunta ei sitä tee. Siihen menee vielä kuukausia.

Valtuusto voi pitkittää

Lex Kittilän mahdollistama VM:n asettama selvitysryhmä perehtyi Kittilän tilanteeseen alkuvuodesta ja esitti, että syytettyjen syrjään astuminen tai siirtäminen on ainoa mahdollisuus kunnan päätöksenteon uskottavuuden palauttamiseksi.

Kunnanhallitus ei tätä esitystä noudattanut vaan esittää valtuustolle että syytetyt pysyvät vain sivussa syytteitä koskevasta päätöksenteosta.

Valtuustolla on mahdollisuus yllättää ja vastoin kunnanhallituksen näkemystä pidättää syytetyt luottamustoimistaan. Jos näin ei käy, alkaa prosessi jossa valtiovarainministeriö puuttuu suoraan Kittilän toimintaan ja voi lopulta siirtää syytetyt syrjään.

Asia on Kittilän kunnanvaltuuston kokouslistalla ensi viikolla.

– On kuitenkin mahdollista, että valtuusto jättää asian pöydälle, jossa tapauksessa VM:n toimivalta ei vielä täyty.

Loputtomiin asiaa ei voi jättää pöydälle, mutta valtuuston kokousrytmikin jo merkitsee, että VM:n puuttuminen asiaan venyy.

– Päätöksen tultua VM voi käsitellä asian hyvinkin nopeasti, mutta se palaa taas valtuuston kuulemiseen. Valtuustolle asian valmistelee kunnanhallitus. Jos Kittilän kunnanhallitus on tässä asiassa samanlainen kuin se on tähän asti ollut, asia ei niin sanotusti kerkeä ensimmäiseen valtuustoon. Tästä voi tulla jo pari kuukautta lisää.

Edessä uudet kuulemiset

Rautiainen antaa täydet pisteet kaupunkineuvos Antti Rantakokon vetämälle selvitysryhmälle määrätietoisesta toiminnasta lain kehikossa.

Selvitysryhmän suorittamat kuulemiset eivät kuitenkaan enää auta, jos VM joutuu suorittamaan omat kuulemisensa. Tällöin Kittilään on lähetettävä ministeriön virkamies kuulemisia suorittamaan.

Jokainen luottamushenkilö kuullaan erikseen ja jokaisen kohdalla arvioidaan erikseen, tuleeko syrjään siirtäminen kysymykseen.

– Tässä pohjana toimii selvitysryhmän esitys, jota kuuleminen ikään kuin täydentää, Rautiainen kertoo.

– Selvitysryhmän työ oli siinä määrin hyvää, että se luo ministeriölle hyvän päätöksentekopohjan, mutta se ei nopeuta muodollista prosessia.

Liikaa liekaa molemmille osapuolille

Perusteellisempi yhteenveto Lex Kittilän toimivuudesta tehtäneen myöhemmin, mutta Pauli Rautiaisen mukaan jo nyt voi sanoa, että lainkohtaa ei ole kalibroitu oikein, kun se jätti molemmille osapuolille niin paljon liekaa ja mahdollisuuden hidasteluun.

Niin kunta kuin ministeriö ovat voineet hidastella asiassa turhan paljon suhteessa intressiin jota ollaan korjaamassa.

– Oikeastaan ainoa asia jonka osalta Lex Kittilä on toiminut hyvin on selvitysryhmän työskentely. Aloitettuaan se toimi rivakasti ja tasapainoisesti. Siinä yhdistyi kuntajohtamisen käytännön ymmärrys ja juridinen kehikko.

Jos tarkoituksena on ollut palauttaa kunnan toiminta normaaliksi, ja se olisi ollut mahdollista palauttaa jo ennen valmisteluistuntoihin päätyneitä oikeudenkäyntejä, niin ei Lex Kittilä ole osoittautunut apparaatiksi joka siihen kykenee, Rautiainen arvostelee.

– Sen takia lain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella, kun vääjäämätöntä loppua kohti kulkeva tanssi on päättynyt, on kriittisesti arvioitava, täyttikö Lex Kittilä sille asetetut, oikeusvaltion turvaamiseen tähtäävät, lähtökohdat. Vastaukseni on että ei täyttänyt

Surullista itsehallinnon kannalta

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Kuntalehdelle, että Kittilän tilannetta kunnanhallituksen päätöksen ja valtuuston kokouksen välissä ei haluta spekuloida vielä millään tavalla. Valtuustolle halutaan antaa täysi työrauha, ministeriöstä kerrotaan.

Rautiainen ei tiedä, miten VM on valmistautunut toimimaan Lex Kittilän soveltamisen seuraavassa vaiheessa. Hänen mielestään ministeriön toiminta tanssissa näyttää joko improvisoinnilta – tarkkaa suunnitelmaa askelista ei ole – tai pidättyväisyydeltä; jos suunnitelmia on, niistä ei puhuta.

Vaikka Kittilän päättäjät asian käsittelyssä ovat toistuvasti vedonneet juuri kunnalliseen itsehallintoon, juuri asian pitkittäminen ja viivyttely päätöksenteossa lopulta tekee vääjäämättä hallaa itsehallinnon oikeudelliselle käsitteelle ja oikeudelliselle suojalle, Rautiainen sanoo.

Tätä ei välttämättä ymmärretä edes valtiovarainministeriössä, Rautiainen epäilee.

– Heidän perspektiivistään katsottuna kunnallinen itsehallinto on vankempi ja turvatumpi kuin mitä se viime kädessä koeteltuna olisikaan.

Rautiaisen mukaan koko tilanteessa on surullista se, että Lex Kittilä ei näytäkään olevan omiaan vahvistamaan kunnallisen itsehallinnon valtiosääntöistä merkitystä.

–  Pikemmin on alkanut tulla sellaista painavaa näyttöä, joka ainakin tietyissä tilanteissa kykenee oikeuttamaan valtiosääntöisesti syvemmälle menevän puuttumisen kunnalliseen itsehallintoon, kuin Lex Kittilää säädettäessä ajateltiin.

– Tämä on kunnallisen itsehallinnon kannalta hirveän surullinen päätelmä.

Aiemmin aiheesta:

Lex Kittilä historiallisesti käyttöön

Lex Kittilä ei ole mystinen kommervenkki

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miten käy jos, jos virkarikoksesta syytetyt todetaan syyttömiksi?
    Mikä kiire on Valtionvarainministeriöllä toimia ennen oikeuden päätöstä?
    Kunnanhallitus voi hyvin toimia asioissa, joihin sen jäsenet eivät ole jäävejä.
    Kittilän kuntalaiset voivat vielä näyttää valtion virkamiehille, kenelle päätösvalta kunnassa kuuluu.

  2. Prof.Raution arvioon lex Kittilän toimivuudesta voi hyvin yhtyä. Sotkuhan siitä on syntynyt, kuten aiemmin olen kommentoinut. Ministeriö vastaan itsehallinto -juttu ei hevin ratkea odotusten mukaisesti – luottamushenkilöt käyttävät perustuslaillisia oikeuksiaan.
    Julkisuuden kannattelemaa hanketta kiireellä ajaneiden arvo- ja asiantuntijavalta oli pelissä päätettäessä lainsäätämisjärjestyksestä perustuslakivaliokunnassa – vastoin perinteistä itsehallinnon suojaa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta puolustaneiden oikeusoppineiden kantaa. Näin ratkesi, että ministeriön hallinnollisin toimin puututaan kunnan sisäisiin asioihin ja käynnistetään hallinnollisia toimia poliisi- ja syyttäjälaitoksen rinnalle.
    Superministeriö, VM, näytti valtaansa ja avasi uuden tavan käsitellä aina silloin tällöin esiintyviä ongelmia/ylilyöntejä kuntien toiminnassa. Laissa on kysymys uudesta kuntien”laillisuusvalvonnasta”. Tätä pilottia on syytä tarkoin seurata, tuliko ministeriön toivomia villoja vai ei. Voihan olla ongelma siinäkin, että ministeri pitäisi tehdä viimekädessä päätöksiä oikeusasteissa vireillä olevissa tapauksissa ja vahingonkorvausvastuu leijuu ilmassa.
    Valtiosääntöinen kuntalaitoksen hallinnointi sisäasiainministeriössä kunnioitti kuntien yleistä toimivaltaa, niiden ohjausta lailla tehtävien toimeksiannoissa ja luotti riippumattomaan syyttäjä- ja oikeuslaitoksen toimintaan. 80 luvulla riisuttiin lakeja, jos ne rikkoivat näitä periaatteita. Perusteena sille oli kunnan toimijoiden rikosoikeudellinen virkavastuu ja luottamushenkilön koskematon asema sekä laillisuusvalvonnan instituutiot.
    Näyttää siltä, että Kittilässä puolustetaan vanhaa tulkintaa itsehallinnosta, vallan kolmijako-oppia sekä henkilökohtaista syyttömyysolettamaa ja luotetaan riippumattomaan oikeuslaitokseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*