Siirtymäajan jatkaminen vaatisi mm. muutoksen kuntalakiin. (Kuva: Kari Långsjö)

Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja koskevan yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäajan jatkaminen ei näytä todennäköiseltä asiantuntijoiden mukaan.

EU:n kilpailuneutraliteetin saneleman yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaika on tämänhetkisessä lainsäädännössä kuluvan vuoden loppuun asti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että siirtymäaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella, eli vuoden 2018 loppuun.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota ennaltaehkäiseviä palveluja työnantajille, mutta sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on vapaehtoista. Siirtymäkaudella kunnat voivat tarjota ja tuottaa vapaaehtoisia työterveyspalveluja myös kunnan alueella oleville työnantajille, mutta palvelu täytyy hinnoitella markkinaperusteisesti.

Siirtymäajan jatkamisen esittämisen taustalla on uuden hallituksen uudestaan aloittama sote-uudistus. Edellinen siirtymäaika oli sidottu edelliseen sote-uudistusyritykseen, joka tyssäsi perustuslaillisiin ongelmiin keväällä 2015.

– Uuden sote-organisaation on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jotta kunnallisen työterveyshuollon sairaanhoitotoiminnan yhtiöittäminen olisi samassa aikataulussa, olemme ehdottaneet myös, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaikaa jatkettaisiin, sanoo lääkintöneuvos Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Siirtymäajan jatkaminen edellyttää muutosta kuntalakiin, joka kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. VM ei kuitenkaan vie lakimuutosta eduskuntaan ennen kuin EU:n komissio on reagoinut esitykseen jollakin tavoin.

Asiasta ei ole tällä hetkellä vireillä varsinaista selvitystä EU:ssa, sanoo ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosastolta.

– Komissiolta toivotaan kuitenkin epävirallista näkemystä siitä, johtaisiko siirtymäajan jatkaminen ongelmalliseen tilanteeseen. Jos laki vietäisiin eduskuntaan ilman keskusteluja komission kanssa, riskinä on, että komissio toteaisi lain olevan EU:n valtiontukisääntelyn vastainen.

– Komissio on suhtautunut aiemmin tiukasti kilpailuneutraliteettivaatimuksen toteutumiseen. Jos kunnat eivät vetäydy markkinoilta niillä alueilla, joilla yritykset kokevat kuntien liiketoiminnan aidosti aiheuttavan kilpailuneutraliteettiongelmia on hyvinkin mahdollista, ettei komissiolta voida saada jatkoajalle edes epävirallista hyväksyntää, Sinivuori-Boldt sanoo.

Kunnat ovat toteuttaneet yhtiöittämisvelvoitetta nykyisellä siirtymäkaudella vaihtelevasti. Aikataulu kiinnostaa kunnissa, Mukala kertoo.

– Mahdollisesta siirtymäajan jatkamisesta tulee jatkuvasti kysymyksiä. Siihen en osaa vastata, koska se ei ole meidän käsissämme tällä hetkellä. Voimassa olevien säädösten mukaan toiminta tulee yhtiöittää kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*