Lappi ja Etelä-Savo esittävät kahden sairaalan mallia - Perusteluina vaatimuksille ovat muun muassa pitkät välimatkat ja matkailijoiden määrä
Hyvinvointialueen palveluja puolustavassa yleisötilaisuudessa maaliskuussa Savonlinnassa olivat puhumassa Eloisan johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen, ensihoidon ylilääkäri Janne Kuusela, tila- ja tukipalvelujohtaja Velimatti Thure, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen esihenkilö Kirsi Torikka. (Kuva Timo Seppäläinen)
Tehostaakseen edunvalvontaa, Lappi ja Etelä-Savo toimivat yhdessä tärkeän asian puolesta. Yksi konkreettinen toimenpide on kahden hyvinvointialueen yhteinen kannanotto.
Hyvinvointialueet ovat linnuntietäkin kaukana toisistaan, mutta tilanteet ovat samankaltaiset. Kahden sairaalan malli on tavoitteena. Lapissa välimatkat ovat pitkät. Etelä-Savossa palvelujen järjestämistä hankaloittavat muun muassa runsaat vesistöt. Alueilla yhteistä ovat erittäin suuret matkailijamäärät.
Hyvinvointialueet muistuttavat myös siitä, eduskunta hyväksyi viime vuonna sairaaloita koskevan lausuman.
Etelä-Savo pitää kiinni kahden sairaalan mallista
Jukka Ahdelma, teksti
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Eloisa haluaa korostaa maakuntansa eritysoloja. Hyvinvointialue odottaa talouden tasapainotukseen valtion vastaantuloa, mutta varoittelee, että sote-taloutta ei saa korjailla hätäisillä ratkaisuilla.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan asetelmat ovat tällä hetkellä vaikeat. Eloisa haluaa säilyttää maakunnan kaksi sairaalayksikköä, mutta hyvinvointialueen talous vaatii sopeuttamista.
Eloisa lähtee siitä, että Etelä-Savossa toimii tulevaisuudessakin kaksi sairaalaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Samalla on myös hoidettava alijäämät, jotka nousevat kuluvan vuoden lopulla lähelle 90 miljoonaa euroa.
– Asetelma ei ole helppo. Säästää pitää, mutta samaan aikaan monien mielestä mistään toiminnoista ei saisi luopua. Selvää kuitenkin on, että nykyiseen palvelurakenteeseen tulee väistämättä muutoksia, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen.
Laukkanen on katsonut soten ratkaisuja sekä kunnanjohtajana että nyt hyvinvointialueen luottamusjohtajana. Eläkkeellä olevana Juvan kunnanjohtajana hän muistaa kuinka vuosikausia odoteltiin soten voimaantuloa. Nyt kuntien sote-menojen väännöstä on siirrytty hyvinvointialueiden talouspainiin.
– Tilanne on oikeastaan aika raju. Maan talouden kuva on muuttunut siitä, mitä se oli vuosi sitten. Ei kukaan uskonut taantumaan ja kymmenen prosentin inflaatioon. Valtion sopeutustarve on kolme miljardia ja sotesta on helppo tehdä syyllinen, kun muutakaan ei keksitä.
Laukkanen sanoo, että hyvinvointialue ei hyödy inflaatiosta kuten kunnat ja valtio. Palkkaratkaisut ovat olleet kalliita, toiminnalliset sopimukset ovat menneet uusiksi, hinnat nousseet ja valtio päätti kunnille sote-tilojen korkean vuokratason siirtymäajaksi.
– Tuloja ei voi liikuttaa, ainoastaan menoja. Jäljelle jäävät vain tilat ja palveluverkko. Meillä alijäämä on suuri, 4-5 prosentin tasoa, mutta lakisääteiset velvoitteet eivät poistu mihinkään.
Jani Halme juonsi Etelä-Savon hyvinvointialueen puolesta pidetyn yleisötilaisuuden maaliskuun puolivälissä. Halme on itse syntynyt Savonlinnan keskussairaalassa 50 vuotta sitten. (Kuva: Timo Seppäläinen)
Tavoite pitää kaksi sairaalaa
Eloisa on tasapainottanut talouttaan, mutta viime vuoden tilinpäätös näyttää 43 miljoonaa euroa alijäämää. Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 45 miljoonaa alijäämäiseksi. Valtio on luvannut vuoden 2023 alijäämästä kompensaatiota, mutta Laukkasen mukaan summista ei ole tarkkaa tietoa.
– Valtio uhkaa haltuunotolla, jos talous ei ole tasapainossa vuonna 2026. Lähden kuitenkin siitä, että Eloisan on toimittava itse, eikä antaa ministeriön satraappien sanella.
Eloisalle tilanne tarkoittaa tasapainoilua sekä kansalaisten palvelutason että valtiovallan talousvaatimusten kesken. Olennaista on maakunnan kahden keskussairaalan tulevaisuus.
Edellinen eduskunta katsoi, että Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden asema turvataan erillisrahoituksella.
-Rahaa ei ole saatu penniäkään, ja nykyinen hallitus poisti sen kokonaan. Nykyrahoituksella ei Etelä-Savossa kuitenkaan ole mahdollista pitää yllä kahta nykyisen kustannustason sairaalaa.
Etelä-Savo haluaa säilyttää kahden sairaalan mallin, mutta maakunnan sisällä on myös jännitteitä.
-Jos rahaa olisi, pyörittäisimme vaikka millaista palvelutasoa. Kyse on siitä, miten hyvät asiat pannaan tärkeysjärjestykseen. Osalle sairaala on tärkein, osalle lähipalvelut. Osa katsoo, että mikään ei saa muuttua, ja siksi päätöksenteossa on aina edessä äänestyksiä.
Ambulanssiralliin ei haluta
Ulospäin Eloisa tekee edunvalvontaa yhdessä Lapin hyvinvointialueen kanssa valtiovallan suuntaan. Alueet haluavat erilliskuulemiseen, sillä molempien olot poikkeavat muusta maasta.
Etelä-Savossa erityistä painetta kahden sairaalan säilyttämiseen aiheuttavat ennen muuta väestön ikääntymisestä johtuva hoitotarve, vesistöjen rikkomat pitkät etäisyydet sekä matkailun ja laajan loma-asutuksen tuoma palvelukysyntä.
Etelä-Savo haluaa ylläpitää kahta 24/7 päivystystä sekä mahdollistaa yöaikaiset leikkaukset, tehohoidon ja synnytykset. Savonlinnassa tosin synnytykset ovat lakanneet jo aiemmin.
Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan ratkaisu ei voi olla se, että Savonlinnan sairaalasta lakkaa päivystys.
– Menot vähenisivät, mutta sama resurssi tulisi hoitaa toisaalla tai sitten ajaa potilaita ambulanssilla muualle. Ambulanssilla taas potilaiden kuljetus tulisi kalliimmaksi kuin hoito paikan päällä; säästö sulaisi nopeasti.
Eloisa aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen kaipaa oman alueen ratkaisujen kannalta pikaisesti linjausta siitä, miltä pohjalta sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuuden lainvalmistelua tehdään. (Kuva: Soila Puurtinen)
Paniikkiratkaisuja ei saisi tehdä
Seppälä sanoo, että jos hyvinvointialueen ei olisi tarvinnut odotella valtiovallan linjauksia, Eloisa olisi sairaalaratkaisuissa jo paljon pitemmällä.
– Toivon nopeita ratkaisuja, mutta toisaalta pelko on se, että nyt tehdään paineessa linjauksia, joita ei ole arvioitu tarpeeksi ja jotka eivät ole järkeviä.
Eloisa odottaa, että se pääsee yhdessä Lapin kanssa kuultavaksi, joko ennen ministeriön linjausta tai sen jälkeen. Seppälä pitää kuulemista keskeisenä edunvalvonnassa.
Etelä-Savon ja Lapin yhteinen kannanotto ei erittele yksityiskohtaisesti, mitä toimintoja sairaaloille tulee osoittaa. Syy on se, että sairaalat ja tarpeet eivät ole samanlaisia.
Jos edessä on kovia säästövaatimuksia, Seppälän mukaan pitää arvioida, mitä kapasiteettien leikkaukset merkitsevät.
– Karsintaa voidaan tehdä, mutta kun samaan aikaan on pahaa hoitovelkaa, tätä kapasiteettia ei olisi varaa menettää.
– Hyvinvointialueiden koko taloutta katsoen sopeutustarve on loppujen lopuksi pieni, joten tulisi tehdä helpot ratkaisut ensin, vaikkapa katsoa, miten saataisiin lääkärien työ mielekkäämmäksi ja kevennettyä velvoitteita. Joka tapauksessa alueiden kannattaa tehdä ratkaisut itse, eikä odottaa ministeriön väliintuloa.
Länskää haluttaisiin kehittää ei näivettää
Tapio Mainio, teksti
Länsi-Pohjan keskussairaalaa pitää kehittää, ei näivettää, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Yhdeksi kehityskeinoksi Meri-Lapin kunnat esittävät yhteistyötä Ruotsin Norrbottenin kuntien kanssa. Lapin hyvinvointialueen (Lapha) aluehallitus on pyytänyt kunnilta lausuntoa sote-strategian valmistelua varten 3. huhtikuuta mennessä.
Pahimmassa tapauksessa strategia tarkoittaisi Länsi-Pohjan keskussairaalan eli Länskän merkittävien toimintojen, kuten synnytyssalien alasajoa.
– Sitä ei tarvitsisi tehdä, jos rajan takaa Pohjois-Ruotsista saataisiin synnytys- tai leikkauspotilaita Kemiin. Olen kuullut, että siellä ovat jopa Suomea pitemmät leikkausjonot. Näin Lapha saisi kaivattuja lisätuloja, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
– Rajan ylittävässä terveydenhuollossa ovat Tornionlaaksossa pitkät perinteet, hän lisää.
Laphan sopeutustarve on Ruotsalaisen mukaan niin suuri, että se tarkoittaisi kahdeksan Tervolan ja Simon kokoisen kunnan sote-palveluiden alasajoa tai lähes 20 000 lappilaisen jäämistä ilman sote-palveluja.
Laphan pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa, kun kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa. Tämän vuoden sopeutustarve on 47 miljoonaa euroa.
Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuus huolestuttaa. (Kuva: Tapio Mainio)
Synnytykset ja päivystystä Rovaniemelle?
Helmikuussa julkaistussa sopeuttamisohjelmassa säästöjä syntyisi keskittämällä synnytykset ja pääosa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle.
– Meri-Lapin alueella synnyttäjien määrä on laskenut muutamassa vuodessa noin 40 prosenttia, sanoo Laphan aluevaltuuston jäsen, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) Rovaniemeltä.
Länskään ei tarvitsisi Lohen mukaan ”puuttua”, jos synnytykset olisivat kasvussa.
– Potilaita voitaisiin tuoda Ruotsista Länsi-Pohjan keskussairaalaan, mutta siitä pitäisi solmia Ruotsin maakäräjien kanssa pitempiaikainen sopimus. Pallo on nyt ruotsalaisilla, Lohi sanoo.
– Kemin kaupunginjohtaja Ruotsalaisen ehdotus on hyvä, sillä tällä hetkellä potilaita kyyditään lentokoneella Haaparannan ja Pajalan seudulta sekä Kiirunasta Tukholmaan leikattavaksi. Moni on pitkään odottanut muun muassa lonkkaleikkaukseen pääsyä, kertoo Haaparannan ex-kaupunginjohtaja Sven Erik Bucht.
Hän lisää, että kynnys Suomen puolelle lähtöön ei olisi suuri, sillä noin 40 prosenttia Norrbottenin asukkaista puhuu tai ymmärtää suomea.
Haaparannan ex-johtava ylilääkäri Timo Tanner puolestaan sanoo, että leikkausjonojen syynä on krooninen lääkäripula koko Norrbottenin alueella, jota Tukholmasta käsin pidetään syrjäseutuna.
– Esimerkiksi Haaparannassa terveyspalveluja on jouduttu lääkäripulan vuoksi supistamaan, kertoo Tanner.
Ruotsin kansalainen voi EU-alueella hakeutua hoitoon esimerkiksi Kemiin, kertoo Mehiläisen Länsi-Pohjan terveydenhuollon ulkoistusta johtava Lasse Männistö.
– Sen sijaan Norrbottenin leikkausjonojen purkuun tarvittaisiin Laphalta siunaus, vaikka itse kilpailutussopimus tehtäisiin Mehiläisen ja Ruotsin maakäräjien välisenä, Männistö kertoo.
Kemissä leikkausjono on selvästi Lapin keskussairaalaa lyhyempi.
Meri-Lappi ulkoisti 2018
Meri-Lapin kunnat ulkoistivat terveyspalvelunsa Mehiläiselle vuonna 2018. Sillä haluttiin varmistaa Länskän tulevaisuus.
Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistettu toiminta jatkuu edelleen. Siitä sovittiin uudella, muutetulla sopimuksella 16. helmikuuta 2024. Samalla Kemin sairaalan päivystystoiminta siirtyi Laphan vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien.
Alkuperäinen sopimus Mehiläisen kanssa on voimassa kesäkuuhun 2033 saakka. Siitä huolimatta Laphalla on oikeus ”myllätä” Länsi-Pohjan terveyspalveluita.
Meri-Lapin kunnissa on viime aikoina keskusteltu mahdollisesta liittymisestä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen (Pohde).
Lisäksi Kemin synnytyssalien sulkeminen ohjaisi Meri-Lapin äidit synnyttämään Ouluun ei Rovaniemelle.
– Siitä koituisi Laphalle huomattavat menetykset, Ruotsalainen sanoo.
Pohde menetti viime vuonna noin miljoona euroa, kun synnyttäjät matkasivat toiseen sairaalaan, Kajaaniin ja Kokkolaan Oulun sijaan.
OYS:ssä synnytykset laskivat viime vuonna ennätyksen alas 2977 synnyttäneeseen, ohivuoto oli 17,3 prosenttia.
