Mäki-Lohiluoma: Tehtävien keventämistalkoisiin saatava konkretiaa
Kuntaliiton toimitusjohtaja esittää tehtävien arvioimista alhaalta ylöspäin uuden mekanismin avulla.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka
Mäki-Lohiluoma edellyttää, että kuntien tehtävien
vähentämisen pohjaksi tehdään realistiset ja konkreettiset
vaikuttavuusarviot purettavista tehtävistä ja velvoitteista.
vähentämisen pohjaksi tehdään realistiset ja konkreettiset
vaikuttavuusarviot purettavista tehtävistä ja velvoitteista.
Kuntien
tulee Mäki-Lohiluoman mukaan saada syntyvä säästö omaksi hyödykseen täysimääräisesti.
– Miljardin euron säästöt pitää pystyä todentamaan ja samalla
muistaa, että palvelujen karsiminen lisää helposti kustannuksia jollain
muulla julkisen palvelun alueella. Realismia on myös, että samalla kun
tehtäviä ja velvoitteita puretaan, syntyy hyviä uusia palvelutarpeita ja
lainsäädäntöä, jotka lisäävät julkisen hallinnon ja erityisesti
peruspalveluista vastaavien kuntien taakkaa, Mäki-Lohiluoma totesi.
muistaa, että palvelujen karsiminen lisää helposti kustannuksia jollain
muulla julkisen palvelun alueella. Realismia on myös, että samalla kun
tehtäviä ja velvoitteita puretaan, syntyy hyviä uusia palvelutarpeita ja
lainsäädäntöä, jotka lisäävät julkisen hallinnon ja erityisesti
peruspalveluista vastaavien kuntien taakkaa, Mäki-Lohiluoma totesi.
Kuntien tehtäviä tarkastelleen työryhmän mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Tehtävien määrä lisääntyy ensi vuonna.
Mäki-Lohiluoma esittää uuden mekanismin luomista, joka mahdollistaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden arvioimisen kuntavetoisesti eli alhaalta ylöspäin.
– Kunnat tuntevat käytännön tehtävät ja paikalliset olosuhteet. Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia. Kuntalaisten palvelujen turvaaminen on oleellista, ei menettelytapojen jäykkä seuraaminen, Mäki-Lohiluoma perusteli ehdotustaan Finlandia-talolla pidetyssä Muutos on mahdollisuus -seminaarissa tänään.
Uuden mekanismin perusteita voidaan hakea esimerkiksi 1990-luvun vapaakuntakokeilusta. Yhtenä mallina voidaan pitää myös Tanskan vapaakuntamallia.
– Kunnille pitää antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa palvelujen tuottamiseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittämistä pitää myös edelleen vauhdittaa, Mäki-Lohiluoma korosti.
Kuntauudistus on toteutettava kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Kuntaliitokset pitää tehdä kuntia kuullen, ei pakottamalla. Mahdollisten kuntaliitosten taloudelliset hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan.
Miljardien säästöt eivät synny pakottamalla
Maan hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut siihen, että velvoitteita puretaan ja uusiin tehtäviin tulee vähintään 50 prosentin rahoitus valtiolta. Viime torstaina hyväksytyssä budjettiesityksessään hallitus päätti vauhdittaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämistä yhteensä miljardin euron edestä.
– Kunnallisen itsehallinnon vahvuus on se, että on aina osattu tarttua erilaisiin asioihin ja tuottaa hieman erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin haasteisiin. Onnistuvatko kunnat löytämään erilaisia ratkaisuja, jos luovuudelle ei jätetä tilaa supistuvien resurssien ja tiukentuvan valtion säätelyn ristipaineessa, Mäki-Lohiluoma kysyi
Lisää aiheesta:
