Naiset valtasivat enemmistön 67 kunnanvaltuustossa – suurimmat kaupungit erottuvat joukosta
Tunnelmaa vihreiden vaalivalvojaisista. Kuva: Juha Jantunen
Antti Kähkönen, teksti
Naisenemmistöisten kunnanvaltuustojen määrä on lisääntynyt vaali vaalilta: vuonna 2012 sellainen valittiin kuuteen, vuoden 2017 vaaleissa 26:een, vuoden 2021 vaaleissa 29:een ja nyt 2025 yhteensä 67 kuntaan.
Naisvaltaisin valtuusto on Hailuodossa, jossa lähes kolme neljäsosaa valtuutetuista on naisia.
Kaikissa suurimmissa kaupungeissa kunnanvaltuustossa on naisenemmistö, Espoossa isoista kunnista selkein: 68 prosenttia valtuutetuista on naisia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Politiikka kehittyy naisvaltaisemmaksi koko ajan. Eduskunnassa naisia on lähes puolet, viimeisimmissä europarlamenttivaaleissa jo yli puolet. Myös ensimmäisten, vuonna 2022 valittujen aluevaltuutettujen joukossa naisia on enemmistö ja 18:lla 21:sta aluevaltuustosta on naisenemmistö.
Sen sijaan kunnanvaltuustot ovat useimmissa kunnissa aina olleet hyvin miesvaltaisia.
Naisvaltuutettujen osuus kasvaa kuitenkin koko ajan ja saavutti näissä kuntavaaleissa jo 44,9 prosenttia.
Aluevaaleissa naisten osuus kasvoi jälleen edellisvaaleista ja nousi jo 57,6 prosenttiin.
Kummassakin vaalissa naisia on vähemmän ehdolla kuin miehiä (42,3 prosenttia kuntavaaleissa ja 47,7 prosenttia aluevaaleissa).
Naiset kuitenkin pärjäävät vaaleissa miehiä paremmin, kun katsotaan heidän saamaansa ääniosuutta (49,7 prosenttia kuntavaaleissa ja 55,9 prosenttia aluevaaleissa).
Aluevaaleissa naisten osuus valtuutetuista (57,6 prosenttia on hieman suurempi) kuin heidän saamansa ääniosuus; kuntavaaleissa taas hieman pienempi (44,9 prosenttia valtuutetuista ja 49,7 prosenttia äänistä).
Yhteensä naiset saivat haltuunsa 3 856 paikkaa kunnanvaltuustoista ja miehet 4 730 ja aluevaaleissa 794 miesten jäädessä 585 paikkaan.
Lue myös:
