Koulutuksen alueellista eriarvoistumista torjutaan 67,8 miljoonan euron tasa-arvorahoituksella
Valtiontukea jaetaan tasa-arvon edistämiseksi erityisesti niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla asuvat altistuvat muita todennäköisemmin heikoille oppimistuloksille. Kuva: Seppo Haavisto.
Sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä. Koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu ja oppimiserot kasvavat sekä oppilaiden että oppilaitosten välillä.
Opetusministeriö pyrkii torjumaan koulutuksen alueellista eriarvoistumista tasa-arvorahoituksen avulla. Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt yhteensä 67,8 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa ja laatua edistäviin toimenpiteisiin. Valtionavusta 43,2 miljoonaa euroa menee esi- ja perusopetuksen järjestäjille ja 24,6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen järjestäjille.
Ministeriö sai esi-ja perusopetuksen järjestäjiltä yhteensä 204 hakemusta, joista se hyväksyi 181 kappaletta. Varhaiskasvatuksen järjestäjiltä hakemuksia tuli 137, joista hyväksyttiin 117 kappaletta.
Tasa-arvorahoitus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa. Avustus koskee vuosia 2021–2022.
Tasa-arvorahoituksen kohdentaminen
Alueellisen eriytymisen vuoksi maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen edellytykset saavuttaa hyviä oppimistuloksia heikentyvät. Koulutuksellinen epätasa-arvo tihenee erityisesti suurien kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa, joissa on paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia.
Valtiontukea jaetaan tasa-arvon edistämiseksi erityisesti niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla asuvat altistuvat muita todennäköisemmin heikoille oppimistuloksille.
– Opetus-ja kulttuuriministeriö käyttää avustuksen laskemiseen ja kohdentamiseen Tilastokeskuksen tuottamia viimeisimpiä indikaattoreita, joiden avulla avustukset kohdennetaan juuri niille alueille, joissa sosioekonomiset tekijät ovat haasteellisia, kertoo projektisihteeri Aili Tervonen opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osastolta.
Näitä indikaattoreja ovat: 30–54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste, vieraskielisen väestön osuus, koulut ja oppilasmäärät, opetukseen käytetyt resurssit euroina oppilasta kohden ja maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset.
Alueiden väliset erot eivät korostuneet hakemuksissa
Tasa-arvorahoitus mahdollistaa lasten ja nuorten oppimisen aiempaa yksilöllisemmän tukemisen. Näin se vahvistaa oppimista alueilla, joilla oppimistulokset uhkaavat jäädä keskimääräistä matalammiksi.
Esi- ja perusopetuksessa tasa-arvorahoitusta voidaan käyttää opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajiksi, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin ja avustajien palkkaamiseen. Varhaiskasvatuksessa tasa-arvorahoitusta voidaan puolestaan käyttää lapsiryhmien kokojen pienentämiseen ja lisähenkilöstön palkkaamiseen, kuten varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien, lastenhoitajien ja avustajien palkkaamiseen.
Projektisihteeri Aili Tervosen mukaan tukea haettiin juuri edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Eri alueille ominaisten ongelmien erot eivät nousseet esiin avustushakemuksissa.
– Haetut käyttökohteet eivät eronneet alueittain, Tervonen toteaa.
