Opiskelijoita kuljetetaan Rautavaaran lukioon taksilla pitkienkin matkojen takaa. Kuntalaiset ovat ehdottaneet muun muassa ilmaisista koulukyydeistä luopumista vaihtoehtona lukion lakkauttamiselle säästömielessä. (Kuvituskuva: Ville Miettinen)

Suomen pienimpiin lukioihin kuuluvaa Rautavaaran lukiota uhkaa sulkeminen vuonna 2020. Lukion oppilaaksi ottamisen lopettaminen ensi vuonna on kunnanvaltuuston käsissä ensi viikolla budjettikokouksessa. Viime viikolla kunnanhallitus päätyi kannattamaan hyvinvointilautakunnan marraskuussa tekemää esitystä lopettaa lukion opiskelijaksi otto ensi vuonna.

Hyvinvointilautakunnan mukaan taloudellisesti ainoa järkevä ratkaisu on luopua lukio-opetuksesta kunnassa. Niin hyvinvointilautakunta kuin kunnanhallitus jakaantuivat asiassa, molemmissa esitys eteni äänin 4-3.

Rautavaaran lukiossa on tällä hetkellä 17 oppilasta. Näillä näkymin ensi vuonna tulisi neljä uutta oppilasta. Se ei riitä, ja kun tulevaisuus ei muutenkaan näytä paremmalta, lukiosta luopuminen on osa kunnan talouden kohentamista.

Talousjohtaja: ”Kunnan talous kriisiytymässä”

Hyvinvointilautakunnan mukaan lukiosta luopuminen toisi vuodesta 2020 lähtien vuosittain vähintään 250 000 euron säästön kunnalle.

Mainos



– Kunnan talous on niin vaikeassa jamassa, että joudutaan tekemään todella mittavia sopeutuksia kuntatalouteen. Lukio on sen mittaluokan kustannus kunnalle, että jos pitää rakenteellisia muutoksia tehdä, niin sillä saadaan aikaiseksi kuntatalouteen vaikuttavia muutoksia, sanoo Rautavaaran kunnan talousjohtaja Henri Ruotsalainen.

Ruotsalaisen mukaan Rautavaara on ajautumassa muutamassa vuodessa kriisikunnaksi, ja vain isoilla rakenteellisilla muutoksilla tämä on mahdollista estää.

– Ainoa mikä meitä kannattelee on se, että kuntakonsernin vuosikate on positiivinen, ja taseeseen on kertynyt ylijäämää. Tästä meidän pitää pitää kiinni. Vuosikatteesta on ihan suora yhteys käyttötalouteen, joka koostuu pienistä paloista, joista yksi on lukio.

Kunnanjohtaja: ”Kunnan talous ei ole kriisiytymässä”

Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto esitti kunnanhallitukselle, että asia palautettaisiin hyvinvointilautakunnan uuteen valmisteluun.

Murto pitää lukion lakkauttamisaikeita pessimistisen ilmapiirin luomisena. Hänen näkemyksensä mukaan kunnan talous ei ole kriisiytymässä vaan päinvastoin kääntynyt parempaan.

Rautavaaralla ei ole lomautettu henkilökuntaa, ensi vuoden talousarvio on ylijäämäinen ja tuloslaskelman vuosikate on ylijäämäinen, Murto sanoo.

– Kunnan talous on kunnossa ja kaukana kriisikunnasta. Kunnan taseessa ei ole centtiäkään alijäämää, Murtoo kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.

– Lukio on alueen ainoa toisen asteen koulu ja merkittävä kivijalka joka kuntaan jää sote- maakuntauudistuksessa. Pitää ajatella muutakin kuin euroja. Tällä on iso merkitys lapsiperheille, Murto totesi ennen kunnanhallituksen viimeviikkoista päätöstä. Hän jätti kunnanhallituksen päätökseen eriävän mielipiteen.

Murron mielestä lakkauttamisen sijaan lukiota tulisi kehittää juuri erikoistumisella. Hän pitää lukion lakkauttamista, jos se toteutuu, murheellisena asiana kunnan elinvoimalle ja vahingollisena kunnan imagolle.

Rehtori: ”Lukio-opetuksen jatkaminen järjetöntä”

Rautavaaralla on kerätty kansalaisadressia ja tehty kuntalaisaloitteita lukion säilyttämisen puolesta. Toisaalta kuntalaispalautteessa myös kannatettiin lukion lakkauttamista. OAJ:n Kuopion paikallisyhdistys on ilmoittanut vastustavansa lukion lakkauttamista.

Rautavaaran kunnan hyvinvointiosaston päällikön Matti Korkalaisen mukaan tilanteessa ei ole talouden eikä myöskään kuntaimagon näkökulmasta epäselvää.

Korkalainen ei pidä myöskään lukion pelastamista esimerkiksi erikoistumalla realistisena. Hyvinvointilautakunnan esityksessä viitataan aiempiin yrityksiin, jotka eivät ole onnistuneet.

Hän muistuttaa että kunnan talouden tilanne on kestämätön ja lukioratkaisua on suunniteltu siitä näkökulmasta. Lisäksi ratkaisun taustalla ovat pedagogiset pulmat.

– Lukio-opetuksen järjestäminen Rautavaaran lukion kokoisessa lukiossa on taloudellisesti ja toiminnallisestikin järjetöntä, Korkalainen sanoo.

– Meillä on yhden opiskelijan ryhmiä. Verkko-opiskelu ei vedä kuten toivottaisiin. Jokainen joka ymmärtää jotakin koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta, tajuaa mikä on mielekästä ja mikä ei, Rautavaaran peruskoulun ja lukion rehtorina toimiva Korkalainen viittaa lukion nykyiseen oppilasmäärään.

Lue myös: Valtio leikkaa, kunnat maksavat – Omalla lukiolla suuri merkitys kunnan elinvoimalle

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtiovarainministeriö (VM) seuraa kuntien taloustilannetta eli kuntalain 118 §:n toteutumista. Ns. Kriisikunnan kriteerit ovat: Kuntakonsernin taseen alijäämä vähintään -1000€/as ja edellisvuonna -500€/as. tai neljä (4) tunnuslukua, joiden osalta raja-arvot täyttyvät kahtena (2) vuonna peräkkäin:
    1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen.
    2.Konsernin lainakanta ylittää maan kuntakonsernien keskiarvon vähintään 50%:lla.
    3. Kunnan tuloveroprosentti vähintään 1,0 yksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo.
    4.Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus eli kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: vähintään 50%.
    Valtiovarainministeriön ilmoitus kesäkuusssa 2017 Rautavaaran kunnan tilanne: Kriteereistä täyttyy 2 eli Tuloveroprosentti 21,0% ja Suhteellinen velkaantuminen 87,8%.
    Kunta ei ole kriisikunta. Kunnan taseessa ei centtiäkään alijäämää.
    Tase 31.12.2016: +4.685.042 euroa.

  2. Rautavaaran kunnan talous on laitettu kuntoon valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymällä Talouden tasapainottamisohjelmalla. Mihinkään henkilökunnan lomauksiin ei menty. Rautavaaran kunnan vuoden 2018 talousarvio on kunnossa eli ylijäämäinen + 174.152 euroa. Kunnan Tuloslaskelman Vuosikate on ylijäämäinen + 1.158.885 euroa. Kunnan tase on vahva: + n. 4.7milj.euroa

    Lukion alasajolaskelmasta puuttuvat menetykset, jos lapsiperheet muuttavat. Tappio pelkästään valtionosuuksien menetyksinä on keskimäärin noin 5.000 euroa/asukas. Esim. perhe XX poismuutto 8 hlö, joista 6 lasta: tappio 40.000 euroa jne.

    Kunnanvaltuusto käsitteli 25.09.2017 §:ssä 73 Vuoden 2017 talousarvion toteutumisen 1.1.2017-30.6.2017. Tilikauden tulos arvio 30.6.2017: + 803.065€ (Sumu-poistot 533.379€). Tämä kunnan vuoden 2017 Välitilinpäätöksen Tuloslaskelman Toimintakatteen parannus on 879.750€. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin Käyttötalouden osalta alijäämäiseksi – 995.808€. Valtuusto hyväksyi 19.12.2016 Kunnan Talouden tasapainottamisohjelman ja se on johtamassa maaliin. Talouden tasapainottamista jatkoimme kevään 2017 aikana ja vuoden 2018 talousarvion laadinnassa. Talouden tasapainottamista on tehty yhteensä 1.706.000 euroa. Tulokset: Vuoden 2018 talousarvion tulos on ylijäämäinen+174.152 euroa, vuoden 2019 talousarvion tulos on ylijäämäinen +133.202 euroa ja vuoden 2020 talousarvion tulos on ylijäämäinen + 211.502 euroa. Kaikki nämä ylijäämät siirretään vahvistamaan kunnan tasetta. Kunnan taloussuunnitelman 2017-2020 on kuntalain (410/2015) 110 § 3 momentin mukainen, koska se on kolmen (3) vuoden suunnitelmakaudella ylijäämäinen yhteensä 518.000 euroa. Kunnan talous on kaukana kriisikunnasta. Huom! Kunnan tase 31.12.2016: ylijäämäinen 4.685.042 euroa. Vuoden 2020 lopussa se on ylijäämäinen 5.203.042 euroa.

    Rautavaaran kunnan lainakanta kääntyy laskuun vuonna 2018. Lainakanta: euroa/asukas: Tilinpäätös 2016/7.977 euroa/asukas Talousarvio 2017+TaMuutokset/7.410 euroa/asukas Talousarvio 2018/7.468 euroa/asukas.

    Kunta on varautunut tulevaan SoTeen (Pohjois-Savossa PoSoTe) ja Maakuntauudistukseen 1.1.2020 alkaen investoimalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöjen parantamiseen vuosina 2011-2016 bruttona lähes 20 milj. euroa. Kunnassa ei ole ollut vuodeosastoja 1.1.2012 alkaen (Kysteri aloitti toimintansa eli perusterveydenhoidon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos Pohjois-Savon shp:ssa). Vuoden 2018 talousarviossa Investointimenot ovat enää 560.000 euroa (netto). Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin näissä isoissa muutosten tuulissa.

    Kunnan talous on laitettu kuntoon valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymällä Talouden tasapainottamisohjelmalla. Mihinkään henkilökunnan lomauksiin ei menty. Rautavaaran kunnan vuoden 2018 talousarvio on kunnossa eli ylijäämäinen + 174.152 euroa. Kunnan Tuloslaskelman Vuosikate on ylijäämäinen + 1.158.885 euroa. Kunnan tase on vahva: + 4.700.000 euroa ja se mahdolliset alijäämät. Kunnan talous on kunnossa ja kaukana kriisikunnasta. Kunnan taseessa ei ole centtiäkään alijäämää.

  3. Hei. Tässä asiassa ei ole vastakkain ammattikoulu/ lukio, vaan kunnan elinvoimaisuus, kunnan elinvoimaisuus on riippuvainen siitä voiko paikkakunnalle muuttaa lapsiperheitä.
    Vain ne paikkakunnat menestyvät joissa panostetaan päiväkotiin/ esikouluun jne.
    Laskelmista on unohtunut kuinka paljon rahaa palautuu kuntaan verotuloina opettajilta sekä veronpidätyspalkkiot sekä kuinka riippuvaisia ovat Rautavaaran nuorisosirkus lukiosta ja Tulilyhty Oy liikevaihto 2016 1,75M€ 29kpl työpaikkaa kuinka se tuo vuokra- ja verotuloja. Se että Rautavaaran Nuorisosirkus on joutunut menemään muualle toimimaan, kertoo kuinka vastenmielistä on ollut viranhaltijoille tehdä muuta kuin pienin mahdollinen työpanos eli se pakollinen. Tällaisia vahoja juttuja 80/90 luvuilta niillä ei ole mitään tekemistä nykytilanteen kanssa. Väitetty ilmailun liittäminen kouluun 2002 Veijo Oinosen puheessa, epäonnistuminen koska ei ollut tulijoita. On selvää ettei tulijoita ollut, kun ne tahot joiden kanssa sitä asiaa olisi pitänyt viedä eteen päin, eivät tiedä koko asiasta mitään. En ole löytänyt asialle vielä yhtään kirjallista todistetta, olen haastatellut useita Rautavaara säätiössä ja KIY:ssä toimineita henkilöitä vuosilta -95-2015 jotka ovat toimineet, hallituksen jäsenenä, puheenjohtajana tai purjelennon opettajana. Pelkällä huutamisella, että asiasta on puhuttu, ei tapahdu mitään.

  4. On pakko laittaa pitempi postaus, jotta voin myöhemmin muistella, mitä tuli kirjoitetuksi.

    Rautavaaralle sopisi hyvin matematikka-sirkus-eräopas-lukio. Säilytetään pienet lukiot: https://www.adressit.com/sailytetaan_rautavaaran_lukio

    Luen Kuntalehdestä artikkelia Rautavaaran kunnan lukion lopettamisesta. En ole malttanut pysyä erossa keskustelusta, sillä olen kotoisin Rautavaaralta, mutta en saanut käydä edes keskikoulua siellä, koska sitä ei ollut vielä silloin, kun olin kouluiässä.

    Lukion lopettaminen olisi kova isku myös peruskoulun opetukselle. Tästä on keskusteltu Facebookissa ja erityisesti Rautavaaran lukion matemaattisten aineiden lehtori Seppo Toivanen osaa perustella sen oikein hyvin.

    Elämäntyöni olen tehnyt Oulun yliopistossa matematiikkaa opettaen ja nähnyt, mikä pula yliopistoilla ja korkeakouluilla on pitkän matematiikan osaajista. Kun Nilsiän lukion hakijamäärä romahti, sinne suunniteltiin kaikennäköistä viihdettä: bändilukio, ratsastuslukio, alppilukio. Uskon, että useimmat ainakin koulutetut vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät elä viihteellä. Tosin matematiikka on parasta viihdettä eikä muukaan viihde pärjää ilman matematiikkaa.

    Lukion ainevalinnoista yksi on ylitse muiden, kun tarkastellaan sitä, miten helppoa tai vaikeaa on saada opiskelupaikka yliopistosta: valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

    Paitsi että matematiikan pitkän oppimäärän hallinta on keskeinen valintakriteeri moneen koulutukseen, pitkän matematiikan lukijat valitaan tehokkaasti myös muille kuin matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Kannattaa kertoa psykologian ja lääketieteen valinnoista. Noistakin on hyviä lehtileikkeitä.

    Tästä on artikkeleja paljon, jotka löytyvät googlettamalla esimerkiksi sanat: Jouni Pursiainen. Todella hyvä artikkeli:

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/haluatko-helposti-yliopistoon-valitse-pitka-matematiikka/748080/#.WHCLodD7gAM.facebook

    Rautavaaralla olisi mitä parhaimmat puitteet yhteiskuntaa palvelevalle matematiikka-eräopas-sirkus-lukiolle.

    Kuvittelen, että sirkustirehtööri Ilkka Maunula ymmärtää myös matematiikan merkityksen, koska taikatemput perustuvat usein matematiikkaan. Näitä löytyy muun muassa Oulun Lyseon matematiikkakerhon sivulta alimpana: https://lyseo.edu.ouka.fi/cms7/opiskelijoille/kerhot/galois-kerho .

    Luulen että rahoituslähteitä löytyisi lukion kehittämiseen, jos hyväksyttäisiin matematiikkapainotuskin. Sen verran kova pula on matematiikan osaajista tässä maassa ja pula vain pahenee. Miksi Rautavaaran lukion matematiikka ei vetäisi Itä- ja Pohjois-Suomesta, koska Maunulan lukio ja muutkin matematiikkalukiot vetävät opiskelijoita Kuopiosta, Siilinjärveltä, Oulusta, Rovaniemeltä, Sodankylästä.

    Matematiikka-sirkus-eräopas-painotus olisi oikein hyvä. Missä muualla ovat paremmat olosuhteet tällaiseen lukioon kuin Rautavaaralla? Kansainvälinen leiri- ja kurssikeskus Metsäkartano, Tillikan kansallispuisto, … Matematiikka-sirkus-painotukselle voi hakea apurahoja kulttuurirahastoista ja monesta muustakin paikasta ja tietoa matemaattisista taikatempuista saa tältä henkilöltä: https://areena.yle.fi/1-2269619.

    Kun muutama vuosi sitten katsoin taas kerran Rautavaaran sirkuksen esityksiä ja Ilkka Maunulaa, huomasin, että hänellä on samat piirteet kuin entisellä opiskelijallani Jari Maunulalla eikä ihme, sillä Ilkka osoittautui Jarin sedäksi. Lahjakkuus on suvussa.

    Mistä löytyisi taho, joka alkaisi pelastaa matematiikkaa? Uudella opetussuunnitelmalla ja digihypetyksella tuhotaan viimeinenkin matematiikan osaaminen. Valtio tukee toimintaa noin 100 miljoonalla eikä siihen kuulu vielä härpäkkeet (tabletit ym). On kummallista, ettei löydy rahaa pienten lukioiden säilyttämiseen. Nyt syrjäytetään ja eriarvoistetaan ihan kunnolla – opetusministeri Krista Kiurun perintö on surullista.

  5. Vetoomus Rautavaaran lukion säilyttämiseksi

    Olen seurannut syntymäkuntani, Rautavaaran kunta-asioita vuodesta 1970 ulkopaikkakuntalaisena paikallislehtien, mm Pitäjäläisen välityksellä.
    Rautavaaran kunta sai v. 1960 kunnallisen keskikoulun. Tuosta uudistuksesta lukuisat rautavaaralaisnuoret saivat ponnahduslaudan elämässään eteenpäin. Tasokkaat, päte-vät opettajat ohjailivat yhdessä kuntapäättäjien kanssa kouluelämää mallikkaasti. Keskikoulun opetussisältö oli laaja ja antoi vankan pohjan erityisesti matemaattisissa aineissa ja kielissä keskiasteen koulutukseen. Keskikoulun jälkeen oli sitten suunnattava toiselle paikkakunnalle lukioon tai ammattikouluun. Itsekin jouduin ujona maalaistyttönä lähtemään lukioon Kuopioon, asumaan alivuokralaisena.

    Lukion perustaminen Rautavaaralle on ollut ja on suuri etu suurelle joukolle rautavaaralaisia perheitä ja nuoria. Se on ollut koko kunnan identiteetin kohottaja ja sillä on ollut välillinen vaikutus kaikkia paikkakuntalaisia rikastuttavaan henkiseen ilmapiiriin esimerkiksi tasokkaiden, ohjelmallisten tapahtumien järjestämisessä yhdessä muun sivistystoimen kanssa. Ja tästä saavutetusta edusta luopuminen olisi tappio kuntalaisille ja kunnalle. On useita Rautavaaran lukion käyneitä, jotka ovat menestyneet ammattikoulun käyneinä , opettajina, korkeakoulujen kouluttajina, niin teknisillä, humanistisilla kuin taiteen aloilla. Kun lapsella on tukevat juuret, hän saa myös kantavat siivet. Siihen ei tarvita välttämättä aineellista rikkautta vaan kannustamista.

    Osa peruskoulun päättävistä nuorista kykenee tekemään joissakin asioissa itsenäisiä ratkaisuja, mutta on alaikäisenä vielä lapsi lähtemään toiselle paikkakunnalle asumaan ilman huoltajia. Ammattikouluilla on tähän tilanteeseen tarjolla asuntola, jossa on asuntolanvalvoja. Lukiolaisen päivä jatkuu vähintään kahdella tunnilla, jos Rautavaaralta nuori käy lukiota naapuripaikkakunnalla. Lukiomahdollisuuden säilyttäminen omalla paikkakunnalla voi olla usean nuoren syrjäytymisen ehkäisyä. Lukioaikana nuori saa aikaa etsiä omia lahjojaan ja harkita omaa ammattiaan, ammattikoulun, oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kautta. Lukio vahvistaa kaiken tason suorituksissa yleissivistystä ja eikä ole tätä nykyä enää ”herrojen koulu”, vaan antaa vahvuutta myös käytännön ammatteihin. Yo-kirjoituksissa pakollisina suoritettavia oppiaineita on enää neljä. Peruskoulun ja lukion yhteisten opettajien myötä yo-kirjoi-tusten suoritukseen on mainiot mahdollisuudet. Ja näyttöähän siitä on. Rautavaaran lukio sijoittui viime keväänä Pohjois-Savon parhaaksi. Pieni oppilasmäärä voi olla väliai-kainen ilmiö, notkahduksia oppilasmäärän suhteen kaikissa lukioissa tapahtuu. Lukion kalleudesta on puhuttu paljon. Nuorisoon on satsattava. Jotkut pienet paikkakunnat maksavat jopa 2200-3500 e oppilasta kohden lisää kunnan omista varoista.
    Yhteenvetona perusteluita/toimintaehdotuksia vetoomukselle:
    *Säilytetään korkea perusopetuksen taso. Jos lukio lakkaa perusopetuksen taso kärsii, yhteisten opettajatoimien muuttu-essa, tuloksia voi olla näkyvissä jo muutamassa vuodessa!
    *Säilytetään riittävä kulttuuritarjonta kirjasto-, kansalaisopisto- ja vapaa-aikatoimintojen välityksellä. Jos lukio lakkaa, sillä olisi suuri vaikutus edellä mainittuihin kuntapalveluihin
    *Rautavaaran yksi erikoisuus, menestyksekäs sirkustoiminta säilytettävä. Lukiolaiset ovat apuohjaajia.
    *Kunnan vetovoimaisuutta lisää lukion säilyttäminen, edellytys lapsiperheiden rekrytoinnissa asukkaiksi
    *Verkko-opetus ja erinomaisten valokuituyhteyksien hyödyntäminen (kattavat tutkimukset, miten voisi hyödyntää enemmän naapurikuntien lukioiden, yritysten kanssa, joista tulisi rahallistakin hyötyä)
    *Kansainvälisen nuorisokeskus Metsäkartanon toiminnan, palveluiden hyödyntäminen esimerkiksi lukion erikoisuutena luontomatkailu- luonnonsuojelu-, seikkailu-, hiihto- ja eräopaskurssit
    *Lukiolaisten vanhempien vastaantulo esim osalla kirjamaksuista
    *Rautavaaran lukion mainostuskampanja ympäristökuntiin
    *Lisää perusteluita lukion säilyttämiseksi keksivät luovat, kaikenikäiset kuntalaiset.

    Kunnioittaen, kiittäen syntyperän juurista
    Kirsti Heleena Siljander (os. Vartiainen,) kotitalousopettaja

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*