Korkein äänestysprosentti kirjattiin Luodon kunnassa – äänestysaktiivisuus laski 166 kunnassa

Kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n.

Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että korkein äänestysprosentti kirjattiin Luodossa (77,7 prosenttia) ja matalin Kajaanissa (45,3 prosenttia).

Luoto sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaalla. Noin 5 900 asukkaan Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta.

Yli 70 prosentin äänestysaktiivisuuteen yllettiin seitsemässä kunnassa. Vuonna 2021 tällaisia kuntia oli kymmenen.

Samalla äänestysprosentti jäi alle 50:n peräti 31 kunnassa, kun edellisissä vaaleissa näin kävi 24 kunnassa.

Koko maan äänestysprosentti oli 54,2. Kymmenen aktiivisimman kunnan joukkoon nousivat myös muun muassa Utsjoki, Kustavi, Kauniainen ja Kinnula, kun taas matalimpia lukuja mitattiin Haminassa, Suonenjoella, Nurmeksessa ja Vantaalla.

Kunnan koko vaikuttaa

Äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa (61,0 prosenttia) ja matalimmillaan 50 001–100 000 asukkaan kunnissa (50,8 prosenttia).

Tiedotteen mukaan kuntien välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua myös saman kokoluokan sisällä.

Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 prosenttia kunnista).

Äänestysaktiivisuus laski 166 kunnassa (57 prosenttia kunnista). Äänestysaktiivisuus säilyi ennallaan kuudessa kunnassa.

Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa.

– On tärkeää huomata, että vaikka kokonaisprosentti ei noussut, monessa kunnassa tehdään määrätietoista ja hienoa työtä osallisuuden ja äänestämisen edistämiseksi, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Paikallinen elinvoima

Demokratia pysyy elinvoimaisena vain, jos ihmiset osallistuvat siihen.

– Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

– Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia, tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, Karhunen lisää tiedotteen mukaan.

Kuntaliiton tutkimusten mukaan aktiivisimpia vaikuttajia ovat korkeasti koulutetut ja iäkkäämmät kansalaiset.

– On hienoa, että he osallistuvat. Mutta tarvitsisimme mukaan kaikki ikäryhmät ja koulutustaustat – ja myös maahanmuuttajataustaiset. Osallistuminen kuuluu kaikille, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Politiikka tuntuu vieraalta

Vaikka suomalaiset luottavat instituutioihin, he eivät usko omaan vaikutusmahdollisuuteensa. Tämä ristiriita näkyy vaaliuurnilla – ja myös siinä, kuinka vaikeaa puolueiden on löytää ehdokkaita.

– Politiikka tuntuu monelle vieraalta. Ja se heijastuu muihinkin järjestäytyneisiin rakenteisiin: kirkkoon, yhdistyksiin ja puolueisiin. Tämä kehitys haastaa koko edustuksellisen demokratian toimivuutta, Pekola-Sjöblom toteaa tiedotteen mukaan.

Ratkaisuja tarvitaan, Kuntaliiton tiedotteessa painotetaan.

– Kuntapolitiikka kaipaa avarakatseista keskustelua, ratkaisuhalukkuutta ja sitoutumista yhteiseen hyvään. Kuntien arki ei ole ääripäiden politiikkaa. Se on hyvinvointia, turvallisuutta ja sujuvaa arkea, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Tutkimustietoa riittää

Tutkimukset osoittavat, että ihmiset pitävät vaaleja edelleen tärkeimpänä vaikuttamiskeinona.

– Ihmiset toivovat kuitenkin enemmän suoria osallistumismahdollisuuksia. Kunnissa on tärkeää huolehtia, että ihmisillä on tilaa ja aitoa mahdollisuutta tulla kuulluiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Yhteiskunnallista osallisuutta haastavat myös polarisaatio ja kuplautuminen, tiedotteessa kerrotaan.

Mielipiteet jakautuvat yhä jyrkemmin, mikä kaventaa kykyä käydä rakentavaa keskustelua ja löytää yhteisiä ratkaisuja.

Viimeaikainen tutkimus vahvistaa arkihavainnot: suomalaiset ryhmittyvät entistä enemmän samoihin mielipidekupliin. Kehitys vaikeuttaa yhteisen näkemyksen rakentamista ja voi lannistaa myös kokeneet päätöksentekijät.

– Tämä on näkyvissä esimerkiksi Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksessa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntaliitto tukee kuntia

Poliittinen ilmapiiri heijastuu eri tavoin eri kokoisiin kuntiin. Pienemmissä kunnissa päätöksentekijöitä on vähemmän, ja poliittisen ilmapiirin kiristyminen voi nopeasti vaikuttaa koko kunnan toimintakulttuuriin. Suurissa kaupungeissa taas valtakunnan hallituspolitiikka saattaa leimata paikallista keskustelua.

Kunnat päättävät muun muassa koulutuksesta, kaavoituksesta, työllisyyden hoidosta, elinvoimasta, ympäristöstä ja kulttuurista.

– Kuntapäättäjien ratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, millaisessa arjessa ihmiset elävät. Tulevat vuodet ovat monissa kunnissa taloudellisesti kireitä, joten kuntapäättäjien pöydällä on myös monissa kunnissa myös kiperiä valintoja, mihin panostaa ja mistä luopua, tuo esille toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntaliitto tukee kuntia ja päättäjiä osallisuuden vahvistamisessa sekä edustuksellisen päätöksenteon toimintaedellytysten parantamisessa, tiedotteessa huomautetaan.

Äänestystiedot on poimittu 13.4. illalla ja ne voivat vielä hieman muuttua.

Lue myös:

Nyt äänestetään elinvoimaa, joka menee läpi vaikka harmaan kiven – ”Tämä on se, mitä rakastan kunnissa”