Päiväkirurgia yleistyy vauhdilla
Elokuun puolivälissä avattu Leiko 24 -yksikkö hakee vielä täysiä tehoja, mutta odotukset ovat korkealla.
– Toiminta on lähtenyt tosi hyvin käyntiin. Aiemmin potilaat menivät esikäynnille ja leikkaukseen kolmelle eri osastolle. Nyt tehdään esikäynnit ja leikkausvalmistelut samassa yksikössä, osastonhoitaja Susanna Lisma sanoo.
Yksikössä on kahdeksan potilaspaikkaa, ja lisäksi tarvittaessa käytössä ovat viereisen valvontayksikön neljä vuodepaikkaa. Sellaisista potilaista, jotka aikaisemmin menivät leikkauksen jälkeen vuodeosastoille, noin puolet pääsee kotiin vietettyään vain yhden yön Leiko 24:n tiloissa.
Tyypillisiä Leiko 24:n asiakkaita ovat ortopediset potilaat sekä rinta-, kilpirauhas-, tyrä- ja suonikohjupotilaat.
Hatanpäässä on toiminut kymmenen vuotta päiväkirurginen yksikkö, josta kotiudutaan jo samana päivänä.
Päiki ja lyhki tärkeitä työkavereita
Leiko ja päiki, eli päiväkirurgia, sekä lyhki, eli lyhythoitoinen kirurgia, ovat nykyään suosittuja työtermejä ja toimintamalleja sairaaloissa. Termistä riippumatta tarkoitus on, että ihminen on mahdollisimman vähän aikaa sairaalassa ja että hän hoitaa itsensä mahdollisimman pitkälle kotona.
Tähän suuntaan on edetty jo parikymmentä vuotta.
– Käytäntö on osoittanut, että kun perustetaan nopeaan kotiutukseen pyrkivä yksikkö, ihmiset asennoituvat leikkaukseen eri tavalla. Yhdessä tai kahdessa vuorokaudessa ei ehdi laitostua, joten kotiutuminen on helpompaa, Hatanpään sairaalan johtaja ja johtava lääkäri Erkki Lehtomäki sanoo.
Nopea kotiuttaminen on mahdollista tehokkaampien leikkaus-, nukutus- ja kivunlievitysmenetelmien myötä.
Potilaiden makuuttaminen vuodeosastoilla on kallista. Erikoissairaanhoidon hoitovuorokauden hinta vaihtelee Hatanpäässä 350–500 euron välillä. Jos potilas tulee leikkaukseen edellisenä päivänä ja jää useammaksi vuorokaudeksi vuodeosastolle toipumaan, lasku kasvaa nopeasti.
Lehtomäki arvioi, että Leiko 24 -yksikön tuomat säästöt ovat tulevaisuudessa 100 000–200 000 euroa vuodessa.
Satojen miljoonien eurojen säästöt
Suomeen perustettiin ensimmäiset päiväkirurgiset yksiköt 1990-luvun alkupuolella.
Nyt valtakunnallisella tasolla yli puolet suunnitelluista leikkauksista tehdään päiväkirurgisesti. Viisitoista vuotta sitten määrä oli noin neljännes. Moniin sairaaloihin on rakennettu erilliset päiväkirurgian yksiköt, jotka ovat mahdollistaneet päiväkirurgian kasvun.
Tutkimusten mukaan päiväkirurgisten potilaiden hoitokustannukset ovat 19–68 prosenttia halvemmat kuin perinteisillä sairaalapotilailla. Suomessa kustannusten on arveltu pienentyvän noin kolmanneksella.
– Noiden tietojen perusteella päiväkirurgian kustannussäästöt ovat – muutaman vuodeosastohoitopäivän sisältävään leikkauskonseptiin verrattuna – karkeasti arvioiden 100–200 miljoonaa euroa vuodessa, Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen sanoo.
(KL) Koko artikkeli on luettavissa Kuntalehden numerossa 11/2012.
