Tilastokeskuksen julkistamien ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 päättyessä maakunnan väkiluku oli 165 890, jossa kasvua edellisvuoteen oli 24 henkilöä.

– Kyllä tässä nyt on aihetta iloon, sillä olemme saaneet muuttovoittoa jo  kolmena vuonna peräkkäin ja nyt päästiin sitten väestökehityksessäkin  plussalle, riemuitsee maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.

– Siis Pohjois-Karjalasta ei voida enää puhua väestöään menettävänä alueena,  muuttotappioalue me emme ole olleet enää moneen vuoteen, tarkentaa Hyttinen.

Tulomuuttajia oli viime vuonna 127 henkilöä enemmän kuin poislähtijöitä.

Maakunnassa syntyi viime vuonna 1 670 lasta. Kuolleita oli 1 773. Vaikka kuolleisuus oli edelleen syntyvyyttä suurempi, muuttoliikkeen ylijäämä riitti kattamaan luonnollisen väestökehityksen kautta tulevan alijäämän.

Pohjois-Karjala palasi muuttovoittouralle vuonna 2009, jolloin muuttovoittoa tuli 40 henkilön verran. Vuonna 2010 muuttovoittoa tuli lähes 300 henkilöä.

Keskeinen tekijä muuttovoiton takana on maahanmuutto, jonka nettovaikutus vuonna 2011 oli 435 henkilöä. Maakuntaan muutti ulkomailta 597 henkilöä, kun maastamuuttajia oli vain 162 henkilöä.

– Muuttoliikkeen dynamiikka on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle, korostaa  Hyttinen.

– Itse asiassa trendi on ollut tätä käännettä ennakoiva jo pitkän  aikaa. Maakuntaan muuttaneiden määrä on ollut kasvussa melko tasaiseen tahtiin  jo toistakymmentä vuotta. Pohjois-Karjalaan on viime aikoina muuttanut 4 000 –
 5 000 uutta asukasta vuosittain.

Raskaat muuttotappiot maakunta koki etenkin 1990-luvun lopulla, jolloin lähtijöitä oli pahimmillaan yli 1 200 enemmän kuin tulijoita. Ruotsiin muuttoaallon aikaan 1960-luvun lopulla nähtiin tuotakin rumempia lukuja.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä