Millainen olisi hyvä kunta-Suomi? Kaikkea ruutia ei kannata tuhlata hallintorajojen muutteluun.

– Kuntaliitos on osa kehittämisarsenaalia, mutta se on työläs ja sitoo valtavasti energiaa. Tätä energiaa voitaisiin toisaalta käyttää aidosti palvelujen kehittämiseen, Lapin yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall esittää.

– Jos kunta-alan yli 400 000 työntekijästä 50 000 voisi olla ja olisi innovatiivisia kehittäjiä, niin saataisiin paljon aikaan, Stenvall uskoo.

Emeritusprofessori Pentti Meklin varoittaa pakosta rajojen siirtelyssä: kehittämispotentiaali saattaa jäädä käyttämättä.

Professori Vuokko Niiranen esittää yhdeksi lähtökohdaksi keskieurooppalaista "peruspalvelukylää". Kyläkunnalla olisi peruspalvelut sote-koulu-liikunta-kulttuuri-infra -aloilta.

Tutkija Siv Sandbergin mielestä uudistuksia pohjustetaan Suomessa turhan synkillä sävyillä. Tanskassa kuntauudistus onnistuttiin myymään.

Professori Göran Djupsundin mielestä kuntauudistuksen logiikka ei ole selkiytynyt.

– Jos lähtisimme nollapisteestä, meillä saattaisi olla landstingien tapainen järjestely erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa varten, hän arvioi.

Yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo lähtisi liikkeelle palveluista. Kuntien ahdinko ei johdu kuntien lukumäärästä. Sinervon mielestä pitäisi puuttua kuntien tehtävien määrään ja laajuuteen.

Lue lisää 9. helmikuuta ilmestyvästä Kuntalehdestä 2/2012.

(KL / Pirjo Tuusa)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä