Pyhäjoella jäänyt saamatta kaksi miljoonaa euroa – Kiinteistöverojen ennakointi kunnissa vaikeaa
Voiko kunta luottaa tuulivoimayhtiön ilmoituksiin? Tätä kysyy moni tuulivoimakunnissa ja pohtii, miten vaikeaa kiinteistöverojen ennakointi on. Kuva: Clas-Olav Slotte
Tuulivoimaloiden verotulot on herättäneet osassa kuntia hämmennystä ja kysymyksiä. Yksi ennakoitua pienemmän verokertymän saaneista kunnista on Siikajoki, jonka kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto alkoi selvittää tilannetta verottajan kanssa.
Kunta alkaa saada tuulivoimalarakennuksesta kiinteistöveroa siitä hetkestä, jolloin tuulivoimalan rakennustyöt alkavat. Vero peritään silloin yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka on kunnissa yleisesti yhden prosentin tietämillä. Voimalaitosveroprosentti, maksimissaan 3,1 prosenttia, astuu voimaan, kun tuulivoimala kytketään sähkön jakeluverkkoon.
Lehtoa hämmästytti, että kunnassa olevat tuulivoimalat näyttivät pyörivän täyttä vauhtia hyvissä ajoin syksyllä 2022, mutta yhtiö oli ilmoittanut verottajalle sähkön siirron alkaneen vasta vuoden 2023 puolella. Verottaja toimii verotuspäätöksessään tuulivoimayhtiön ilmoituksen mukaan, ja korkeampi tuulivoimaverotus alkoi siis vasta 2024. Vuoden 2023 vero tilitettiin yleisen veroprosentin eli yhden prosentin mukaan.
– Kumpaa veroa saadaan, voi olla kiinni vain yhdestä päivästä, siis onko sähkön jakeluverkkoon siirtyminen ilmoitettu edellisen vuoden viimeiseksi päiväksi vai seuraavan vuoden ensimmäiseksi, Lehto sanoo.
Hän on laskenut, että Siikajoelta jäi myöhemmän päivämäärän takia noin 400 000 euron verotulot saamatta.
Tai olisi jäänyt saamatta, sillä tositarinalla on Siikajoen kohdalla onnellinen loppu. Lehdon tekemän selvitystyön aikana tuulivoimayhtiö päätyi itse hakemaan oikaisua veropäätökseen. Verotus toteutui lopulta voimalaitosprosentin mukaan.
Verkonhaltijalta todistus?
Lehto pohtii, onko mahdollista, että sähkön siirtoa jakeluverkkoon viivytellään tietoisesti kunnalle maksettavien verojen takia? Tai voisiko olla jopa niin, että sähkö olisi kytketty verkkoon jo aiemmin mutta verottajalle ilmoitettaisiin myöhäisempi päivämäärä seuraavan vuoden puolelle – ja säästettäisiin veromaksuissa. Missä menee testausten ja varsinaisen käyttöönoton raja?
Hänen mielestään tuulivoimalan omistajan oma ilmoitus ei ole riittävä. Verottajan tulisi vaatia tuulivoimayhtiöltä verkonhaltijan todistus kytkentäajasta kiinteistöveroilmoituksen liitteenä.
Kun asiasta kysyy kantaverkkoyhtiö Fingridiltä, yhtiö kehottaa olemaan yhteydessä suoraan Energiavirastoon. Yli-insinööri Valtteri Varonen Energiavirastosta kuitenkin kertoo, ettei heillä ole tietoja siitä, milloin voimalan sähköntuotanto alkaa ja kehottaa olemaan yhteydessä verkonhaltijoihin.
Alueellinen sähköverkkoyhtiö ei ilmoita luottamuksellisia tietoja kolmansille osapuolille. Sähkön siirron alkaminen lasketaan kuuluvan luottamuksellisiin tietoihin.
Tuloja saamatta
Tuulivoimayhtiön pitää maksaa veroa perustuksista, tornista ja konehuoneen kuoresta. Roottori lapoineen ja voimalan koneisto jää kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Kiinteistövero lasketaan tuulivoimalan veronalaisten osien jälleenhankinta-arvosta.
Kiinteistövero määrätään erikseen tuulivoimalarakennuksen ja maapohjan osalta. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, veron maapohjasta maksaa sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen on huomannut, että samana vuonna valmistuneissa ja samaa tehoa tuottavissa tuulivoimaloissa on voitu ilmoittaa erilainen verotettava arvo. Kunnassa toimii yhteensä 114 eri yhtiöiden tuulivoimalaa.
– Erot johtuvat yhtiön tavasta ilmoittaa, kuinka tuulivoimala on rakennettu ja mistä verotusarvo muodostuu. Ilmeisesti verottaja ei ota asiaan kantaa. Toisin sanoen tilanteen tulkinta on hankalaa, Soronen sanoo.
Kunnalta on jäänyt saamatta kolmen vuoden aikana verokertymiä yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa kunnan laskemien mukaan. Kunta on lähettänyt verottajalle selvityspyynnön muttei ole saanut vastausta.
Soronen on harmissaan, että kiinteistöveronkantoon liittyy tällaisia epämääräisyyksiä. Pyhäjoella kummastellaan Siikajoen tavoin myös yhtiöiden verottajalle ilmoittamia sähkönsiirron käyttöönottopäivämääriä.
Siikajoen Lehto on pohtinut myös, kuinka oikeudenmukaista on, että nykyisistä yhä tehokkaammista tuulivoimaloista maksetaan kunnalle saman verran veroa kuin teholtaan huomattavasti pienemmistä.
Uusien voimaloiden tornien rakennuskustannukset ovat kalliimmat, tornit korkeammat ja perustukset järeämmät.
– On päivänselvää, että kahdeksan vuotta sitten tuulivoiman rakentaminen on tullut huomattavasti halvemmaksi, mutta kiinteistövero säilyy samana.
– Pienille kunnille on iso juttu, saavatko ne 10 000 euroa enemmän vain vähemmän. Kaiken tulisi olla läpinäkyvää, ei meistä kukaan ole vaatimassa ylimääräistä, Lehto sanoo.
Lehto lähettää kunnille terveisiä, jotta nämä katsovat tarkkaan verotuspäätökset ja niistä erityisesti maininnat tuulivoimaloiden valmistumisesta ja sähkön verkkoon kytkemisestä.
”En pelkää seurauksia”
Noin puolessa suomalaisista kunnista on tuulivoimaloita tai sellaisia on tulossa. Kiinteistöverotulot ovat kunnille isoja tulonlähteitä, ja tuulivoimaa halutaan kuntaan, vaikka osa kuntalaisista voi sitä vastustaa.
Pyhäjoen Soronen sanoo, että verotuksen nostaminen puheenaiheeksi tällaisessa yhteydessä on hyvin herkkä aihe. Hän haluaa kuitenkin herättää aiheesta keskustelua.
– En pelkää, että yhtiöt eivät jatkossa haluaisi toimia Pyhäjoella. Haluan vain varmistaa, että yhteiskunnassa toimitaan oikein ja lainsäädännön mukaan.
”Pelisäännöt selkeät”
Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta sanoo, että kiinteistöverotuksessa keskimääräisiä rakennuskustannuksia arvioidaan melko karkeilla arvioilla.
– Tuulivoimalat ovat keskenään niin erilaisia, etteivät keskimääräiset kustannukset olisi mielekkäitä. Raportoinnissa käytetään sen sijaan kirjanpidon mukaisia rakentamiskustannuksia. Verotuksen kannalta tuulivoimaloissa on merkityksellistä, mikä on kiinteää ja mikä irtainta rakennelmaa ja mihin rakentamiskustannuksia kohdistetaan.
Tuulivoimaloiden verotus nousi eduskunnan keskusteluun edellisellä hallituskaudella, kun kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) teki kirjallisen kysymyksen tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvon määräytymisestä.
Hän kysyi, kuinka hallitus seuraa ja varmistaa, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvo määräytyy oikeudenmukaisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Kiinteistöveron määräytymisperusteita tulisi muuttaa siten, että ne olisivat kuntien osalta ennakoitavampia ja yhdenmukaisempia.
Vastauksessaan silloinen valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk.) sanoi, että todellisiin rakentamiskustannuksiin perustuva arvostamistapa on tuulivoimaloiden teknisen kehityksen jatkuessa oikeudenmukaista. Pelisäännöt alan toimijoille ovat yhteiset ja selkeät.
– Rakentamiskustannusperusteinen arvostaminen merkitsee, että verotuksen perusteena käytettävät tiedot voidaan saada vain toiminnan harjoittajilta itseltään. Ministeriön tietoon ei ole tullut, että verotuksessa käytettävien tietojen oikeellisuudessa olisi tämän vuoksi erityisiä puutteita enempää tuulivoimaloiden kuin muidenkaan rakentamiskustannusten perusteella arvostettavien rakennelmien osalta.
Hallitus ymmärsi Saarikon mukaan huolen siitä, että kunnat eivät kykene riittävän tarkoin arvioimaan tulevia kiinteistöverotuloja ennakolta kaavoitus- ja luvituspäätöksiä tehdessään.
– Kiinteistöverotuksen arvostamisratkaisuissa päätavoitteeksi ei kuitenkaan voida ottaa kuntien kiinteistöverotulojen ennakoitavuuden parantamista. Päätavoitteena on sen sijaan oltava verotusarvojen määrittäminen siten, että ne ovat oikeassa suhteessa keskenään verrattuna käypiin arvoihin. Tähän tuulivoimaloiden arvostaminen rakentamiskustannusten perusteella tarjoaa edellytykset, Saarikko perusteli vastauksessaan.
Juttua muokattu kello 8.30, korjattu yhteen kohtaan sanaksi kunta viittaamaan Pyhäjokeen Pyhäjärven sijaan.
Lue myös:
