Pahimmillaan luottamustehtäviään hoitavan henkilön häirintä voi kärjistyä väkivaltaan. Jämsäläisen kuntapäättäjän Pekka Katajan pahoinpitelyä puitiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa helmikuussa. Kataja joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi kotonaan kesällä 2020. (Kuva: Pekka Moliis)

Luottamushenkilöihin kohdistuvaa häirintää tutkineet Tampereen yliopiston tutkijat Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen esittävät entistä aktiivisempaa puuttumista ilmiöön. Tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan kunnallisten luottamushenkilöiden omakohtaisia kuvauksia ja tuntemuksia kokemastaan häirinnästä.

Sietämisen rajat -tutkimuksesta käy ilmi, että häirinnän syyt ja muodot vaihtelevat laidasta laitaan. Luottamuselinten tekemät päätökset esimerkiksi kunnan palveluverkkoon liittyen voivat synnyttää häirintää päätökseen pettyneiden taholta. Puoluetausta, eriävät näkemykset maahanmuutosta ja erimielisyydet päätöksenteon sisäpiirissä voivat saada aikaan luottamusmiehiin kohdistuvan häirintäkampanjan.  

Tuore tutkimus osoittaa, että häirinnällä on vakavia vaikutuksia sen kohteeksi joutunei­den henkilöiden hyvinvointiin, heidän läheisiinsä ja koko elinpiiriin. Häirinnällä on erityisen huolestuttavia vaikutuksia myös paikallisen päätöksenteon näkökulmasta. 

-Häirintäilmiöön puuttuminen vaatii toimia yhteiskunnan eri tasoilta. Siihen on puututtava paikallisella tasolla luomalla yhteisiä rajoja ja pe­riaatteita päätöksenteon keskusteluareenoille. Häirintäkokemuksien käsittelyyn tarvitaan kanavat paikallisella tasolla ja virkavallan kanssa. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua häirinnästä ja ilmiön laajuudesta, toteaa Tampereen yliopiston tutkija Anni Kyösti.

Pahimmillaan väkivaltaa

Pahimmillaan häirintä voi ilmetä jopa väkivaltana. Onneksi väkivalta suomalaisessa päätöksenteossa on harvinainen ilmiö, mutta sanallista, kirjallista ja seksuaalista häirintää kyllä ilmenee. Myös aiheettomat syytökset, päätöksenteon valmistelun ulkopuolella jättäminen, vaalihäirintä ja vihjaileva vitsailu ovat tuttuja häirinnän muotoja.

Hektinen some-aika on tuonut mukaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvan häirinnän ja perinteistä mediaa voidaan hyödyntää nostamalla sen avulla esiin erilaisia syytöksiä toista osapuolta kohtaan. Ja aina eivät rauhaan jää päättäjien läheisetkään.   

– Häirintään puuttuminen voi olla vaikeaa, mutta juuri siitä syystä ilmiöön tulisi tarttua erityisellä ponnekkuudella. Puhe sietämisen rajojen venyttämisestä tulisi kääntää päälaelleen ja politiikkaan pitäisi voida lähteä myös ilman superpaksua nahkaa ja täysin pelotonta asennetta, tutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta toteaa.

 

Tutkijoiden toimenpidesuositukset

Sietämisestä vahvempaan suojeluun

Prosessit puuttumiselle kuntiin ja puolueille

Väylät erilaisten häirintätapauksien tukemiseen ja ratkaisemiseen

Valtuustojen ja puolueiden yhteiset linjaukset – häirintää ei hyväksytä

Valtuutetuille vuorovaikutustaitojen kehittämistukea

Julkinen keskustelu ja kokemusten jakaminen #nytriittä

 

Häirintä ei katso kunnan kokoa

Kuntaliiton asiantuntijat tuntevat suomalaisen kuntakentän. Talossa tunnetaan myös ongelmat, joita liian monet luottamushenkilöt kohtaavat. Häirintää on esiintynyt aina, mutta viime vuosina tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

-Tilanne näyttäisi tutkimusten mukaan menneen pahempaan suuntaan. Mitä näkyvämmässä tehtävässä luottamushenkilö on, niin sitä yleisempää häirintä on. Sama pätee myös kuntajohtajiin. Kuntaliiton 2020 tekemän kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn mukaan puolet kuntajohtajista oli kohdannut työssään häirintää. Häirintä voi pahimmillaan olla jopa uhka kuntademokratialle, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom korostaa. 

Häirintää esiintyy niin pienissä, kuin suurissa kunnissa. Kuntatalous, tuulivoima, kouluverkon uudelleen järjestäminen, kaavoitus, virantäyttö tai luottamuspaikkojen jakautuminen voivat saada aikaan päättymättömän häirintäkierteen. Ja toisinaan häirintäkierteen aloittamiseen voi riittää jopa naurahtaminen väärään aikaan liian suurella äänellä.

-Nykyisin reagoidaan asioihin paljon nopeammin, hektisyys näkyy kaikessa. Luetaan jotain ja reagoidaan siihen, ennen kuin asioista on otettu selvää. Tämä aiheuttaa ristiriitoja. Häirintä ei kuitenkaan ole mikään suomalainen juttu. Tämä asia on esillä lähes aina, kun tapaamme esimerkiksi pohjoismaisia kollegoita, Pekola-Sjöblom toteaa.

Pelisäännöille on kysyntää

Osa kunnista on ottanut käyttöön valtuuston huoneentaulun, eettiset pelisäännöt tai vaikkapa valtuutettujen käyttäytymissäännöt. Lahdessa valtuusto hyväksyi tammikuussa käyttäytymissäännöt, joiden avulla puututaan epäasialliseen käytökseen luottamuselimissä. Evijärvellä jätettiin vastaavien pelisääntöjen luomisesta valtuustoaloite muutama päivä sitten.

Tarvetta selkeille pelisäännöille on olemassa. Rajat ovat rakkautta kuntien luottamuselimissäkin.

-Olisi tärkeää, että pystyttäisiin vaikuttamaan näihin asioihin ennen kuin tilanne räjähtää käsiin, Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Joka tapauksessa uusilla kesäkuussa valittavilla valtuustoilla on suuri valta ainakin sen suhteen, tapahtuuko häirintää toisten valtuutettujen taholta.

-Kun uusi valtuusto valitaan, niin on syytä luoda ja sopia asiallisen keskustelun ja hyvän käytöksen pelisäännöistä, tai käydä läpi jo olemassa olevat pelisäännöt. Niitä voisi olla paikallaan kerrata vuosittain. Se pitää muistaa, että metsä vastaa kuten sinne huudetaan. Mikäli häirinnän taustalla on heikentynyt päätöksentekokulttuuri, voi se kärjistyessään synnyttää tai vahvistaa epäluottamuksen ilmapiiriä ja pahimmillaan aiheuttaa kunnille jopa imagohaittoja. Riskinä on ajautuminen huonoon kierteeseen, josta voi olla työlästä päästä pois, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

 

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Voisi olla aiheellista määritellä häirintä tarkemmin. Näyttää siltä, että kunnan virkamiehet saattavat kokea häirintänä sen, että luottamushenkilö pyytää tietoja kunnan julkisista asiakirjoista. Virkamies voi myös uhriutumalla kiusata luottamushenkilöä. Tarkemmat käsitteet siis häirinnästä, häiriköinnistä jne…

  2. Lukijalle: Kunnissa ei ole virkamiehiä, vaan viranhaltijoita.

    Nykyisin some mahdollistaa ympärivuorokautisen häirinnän ja muun epäasiallisen käyttäytymisen. Yksittäinen viranhaltija ja luottamushenkilö jää näissä myllytyksissä aina alakynteen, koska ei kenelläkään ole mahdollista notkua linjoilla ympärivuorokautisesti.

    Valitettavasti on niitäkin kiusaajia, joiden pitää aina saada sanoa se viimeinen sana. Aina. Näihin ei auta mikään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*