Arkistosta: Fadumo Ali haluaa puhdistaa hoitoalan maineen – ”Työnantajan pitää välittää työntekijöistä ja arvostaa heitä”

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 1/2023 ja ensimmäisen kerran verkossa 17.1.2023.

Mitä vaikeampi työpaikka, sitä parempi opetus. Tämä voisi olla Fadumo Alin, henkilöstövuokrausyritys Hoiwan perustajan ja toimitusjohtajan motto.

Fadumo Ali on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja hankkinut käytännön kokemusta muun muassa vanhustenhuollossa, terveysasemalla ja lasten sairaanhoidossa keikkalaisena ja työsuhteessa.

– Olen nähnyt alan karun puolen työpaikoissa, joissa uusia ihmisiä ei perehdytetä tai edes tervehditä. Kokemukset ovat opettaneet paljon ja samalla vahvistaneet minua, hän sanoo.

Mutta heti perään sote-alan yrittäjä haluaa korjata terveydenhuollon julkista kuvaa. Alalla työskentely ei ole hänestä niin kamalaa kuin mitä median kirjoitukset antaisivat ymmärtää. Yleisesti ottaen päinvastoin.

Fadumo Alia kiusasi suunnattomasti hoitajien palkkakiistan aikaan käyty keskustelu. Hän ei ymmärtänyt, miksi alan ihmiset esittivät niin synkkää kuvaa, ja kysyy, kuinka kukaan haluaa alalle töihin tuollaisen mollaamisen jälkeen.

– Haluan toimia Hoiwassa päinvastoin ja brändätä arvokasta työtä tekevää hoiva-alaa. Suurimmaksi osaksi työt sujuvat, vaikka resurssipula onkin totta.

Fadumo Ali peräänkuuluttaa erityisesti alan auktoriteeteilta reiluutta. Ei ole kenenkään etu karkottaa negatiivisella puheella tai huonolla kohtelulla työntekijöitä muihin töihin. Samaa hän perää myös työyhteisöiltä.

– Sanon yhteistyökumppaneille, että meidän kaikkien on toimittava reilusti. Hoiwa välittää heille hyvän työntekijän, ja heidän tehtävänsä on huolehtia hänen reilusta kohtelustaan.

Fadumo Ali kutsuu keikkalaisia vieraileviksi tähdiksi ja toivoo, että työpaikoilla ymmärrettäisiin heidän merkityksellisyytensä ja kohdeltaisiin sen mukaan.

– Loppupeleissä kyse ei ole rakettitieteestä vaan hyvistä käytöstavoista, hän sanoo.

Keikat sovelluksessa

Hoiwan tilat sijaitsevat Espoon Leppävaarassa toimistohotellissa. Fadumo Ali empii, voiko niissä ottaa kuvia, sillä hänen mielestään suuri huone saattaa muistuttaa pikemminkin varastoa.

Höpsis! Ison neuvottelupöydän ääressä on hyvä istua, eikä tarvikkeiden purkamista odottavia pahvilaatikoita ole paria enempää. Hoiwan henkilöstö, kymmenkunta ihmistä, tekee suureksi osaksi etätöitä, mutta kokoontuu täällä toimistolla aina torstaisin.

Hoiwan listoilla on yli 4 000 keikkalaista. Suuri osa on koulutukseltaan lähihoitajia, joita tarvitaan erityisesti kotihoidossa. Mukana on paljon alan opiskelijoita sekä maahanmuuttajataustaisia hoiva-alan ammattilaisia.

Fadumo Ali näyttää omalta puhelimeltaan, kuinka sovellusta käytetään ja minkä verran työtä on tarjolla. Työtä tarjoava jättää sovellukseen toimeksiannon, ja työntekijä näkee reaaliaikaisesti, missä töitä on tarjolla.

Sovellusta selaamalla näkee, että keikkoja on parhaillaankin lukuisia, ja mukana on myös pikakeikka seuraavalle päivälle. Se napataan nopeasti, tekijä toisin sanoen löytyi akuuttiin tarpeeseen.

Sovellus näyttää myös palkkiot. Lähihoitajat tienaavat keskimäärin 18,20 euroa tunnilta plus 9 prosentin lomakorvauksen ja vuorolisät. Sairaanhoitajien tuntipalkka on keskimäärin 25 euroa, ja sen lisäksi tulevat vuorolisät ja lomakorvaukset.

Pikakeikan palkkio maksetaan yleensä saman tien, muutoin palkkiot maksetaan kahdesti kuukaudessa.

Tieto huonoista kokemuksista kuuluu kauas puskaradion lisäksi Hoiwan sovelluksen palauteosiossa. Ikävät kokemukset pyritään selvittämään nopeasti, koskivat ne sitten työnantajaa tai työntekijää.

Fadumo Ali sanoo, että kaikeksi onneksi kielteistä palautetta tulee melko harvoin. Sekin kertoo osaltaan, että työnteko alalla sujuu.

Sovelluksen kautta saatu keikka voi johtaa lopulta työntekijän vakinaistamiseen, mutta osa Hoiwan listoilla olevista haluaa pysyä keikkalaisina. He arvostavat vapautta tehdä töitä vain silloin kun itse haluavat ja esimerkiksi päättää kesälomansa ajankohdasta itse.

Fadumo Ali ei usko, että yötyön lisääntyminen on keikkalaisille ongelma, sillä osa ammattilaisista ei pane pahakseen parempien palkkioiden yötunteja.

Yötyön lisääntymisen taustalla on vuodenvaihteessa voimaan tullut kotiin annettavien palvelujen uusi lainsäädäntö, jolla pyritään varmistamaan muun muassa iäkkäiden tukipalvelut ja kotihoidon palvelut ympäri vuorokauden.

Suomen opetusta

Työvoimapula näkyy ja tuntuu keikkalaisten työnvälityksessä.

– Työttömiä lähihoitajia ei ole meille ilmoittautunut. Jos olisi, hälytyskellojen pitäisi hänen kohdallaan soida, Fadumo Ali huomauttaa.

Hän suunnitteli vielä jokin aika sitten tuovansa Suomeen työntekijöitä ulkomailta mutta luopui aikeesta. Sen sijaan yhteistyötä tiivistetään alan oppilaitosten ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

Monen maahan muuttaneen työllistymisen esteenä on kieli. Fadumo Alin mieleen on jäänyt muutaman vuoden takaa kiinalainen, Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistunut anestesiahoitaja.

Hoitaja oli luvannut lähettää rahaa kotiväelleen Kiinaan heti, kun pääsisi tutkintonsa jälkeen töihin. Hän ei osannut riittävästi suomea eikä työllistynyt, eikä myöskään päässyt tukemaan kotiväkeään.

Fadumo Ali ei tiedä, kuinka anestesiahoitajalla lopulta kävi. Mahtoiko hän palata takaisin kotimaahansa?

Hoiwa on ottanut yhdeksi tehtäväkseen suomen kielen opetuksen tehostamisen.

– Tarkoitus on, että koulun antaman kieliopetuksen lisäksi saisimme opetuksen yhteyteen mukaan ylimääräisen suomen kielen kurssin.

Yritys ottaa avuksi myös eri kulttuurit tuntevia mentoreita, joita paraikaa rekrytoidaan. Ideana on, että alan opiskelija saisi opastusta samasta maasta aiemmin muuttaneelta, suomalaisen järjestelmän tuntevalta opastajalta.

Kun opiskelijalla on tarpeeksi opintopisteitä kasassa ja suomen kurssit käyt, Hoiwan on tarkoitus alkaa järjestää keikkatyötä opintojen oheen.

Fadumo Ali toivoo, että kun alan oppilaitoksissa nähdään maahanmuuttajien hyvät työllistymismahdollisuudet, ne rohkaistuvat ottamaan lisää opiskelijoita myös ulkomailta.

Roolit selviksi

Työvoimapulaan on löydettävä ratkaisu pikaisesti. Fadumo Alin mielestä viimeistään nyt pitäisi pystyä sopimaan, kuinka pitkää ja perusteellista koulutusta vaaditaan kaikilta kotihoidon työntekijöiltä.

Hän huomauttaa, että lääkkeitä käsiteltäessä tilanne on toinen kuin esimerkiksi silloin, kun apua tarvitaan vaikkapa ruoanlämmitykseen tai sängystä nostamiseen.

Fadumo Alin mielestä hoitajamitoitusta voisi keventää ja hoiva-avustajien roolia päivittäisessä avuntarpeessa kasvattaa.

Johtamisesta tai pikemminkin sen puutteesta on puhuttu paljon. Myös Fadumo Ali on huomannut, että huono johtaminen yhdistettynä henkilöstöpulaan on rankka paikka. Eivätkä hierarkkisuus ja byrokratia paranna tilannetta.

– Toivon, että työyhteisöissä ymmärrettäisiin, kuinka tärkeää jokaisen on tietää, millaiset asiat ovat kenenkin vastuulla ja mikä tarkalleen on keikkalaisen rooli.

Hoiva-alan maineen kirkastaminen ei hänen mielestään ole vain palkkakysymys. Vaikka Fadumo Ali haluaakin hoitajille reiluja palkkoja, hän pitää työvoimapulan ratkaisussa palkkakysymystä lopulta melko pienessä roolissa.

– Työnantajan pitää välittää työntekijöistä ja arvostaa heitä, kommunikoida heidän kanssaan. Työntekijät on lisäksi otettava mukaan päätöksentekoon silloin, kun päätettävät asiat koskevat heitä. He tietävät parhaiten, mikä käytännössä toimii, mikä ei, hän korostaa.

– Koko organisaation ydin ovat kentällä olevat ihmiset. Jos heitä ei ole, ei ole myöskään palvelua.

Veljet mukana

Fadumo Ali perusti Hoiwan vuonna 2020. Hänen lisäkseen yrityksessä oli alussa töissä sovellusta kehittämässä bangladeshiläinen koodari.

Tuo aika oli tiukkaa, hän myöntää. Hän on neljän lapsen yksinhuoltaja ja oli yritystä perustaessaan palkkatöissä terveysasemalla. Yrityksen asioita ehti hoitaa ennen lasten heräämistä aamuviidestä alkaen ja illalla näiden mentyä nukkumaan.

Viikonloppuisin apuun tulivat hänen äitinsä ja enonsa.

Tilanne helpottui hieman, kun hän jätti palkkatyöt ja paneutui pelkästään yritykseensä. Pian nimittäin kävi selväksi, että sovelluksen kehittämistä varten tarvitaan oma tiiminsä, jota varten hän palkkasi insinööriksi opiskelleen veljensä.

Sittemmin mukaan on tullut lisää sukua, kun kaikkiaan neljä veljeä tekee töitä Hoiwalle.

Ensimmäisestä yritykseen palkatusta veljestä saisi oman tarinansa, joka kertoisi suomalaisten asenteista. Hän ei nimittäin saanut opiskeluaikoinaan Suomesta työharjoittelupaikkaa, minkä vuoksi hän oli kaksi kesää töissä Yhdysvalloissa opettamassa koodausta.

Sittemmin hän on muuttanut Saksaan ja tekee sieltä etänä Hoiwan työt.

Veljensä palkanneesta siskosta sen sijaan on hyvää kyytiä tulossa erityisesti maahanmuuttajien esikuva. Fadumo Ali oli nelivuotias, kun hän tuli vanhempineen Suomeen Somaliasta silloisen Neuvostoliiton kautta.

Hoiwa on parivuotisen historiansa aikana herättänyt runsaasti huomiota. Tai pikemminkin voisi sanoa, että erityisesti yrityksen perustaja kiinnostaa. Mediuutiset valitsi Fadumo Alin vuoden 2021 sadan terveydenhuollon vaikuttajan listalle, ja viime keväänä Espoon Yrittäjät palkitsi hänet vuoden yrittäjänä. Muitakin tunnustuksia on tullut.

Elokuussa uutisoitiin, kuinka Hoiwa on kerännyt kahden miljoonan euron rahoituksen. Hyvää rahoituskierrosta edelsi tieto liikevaihdon lähes kymmenkertaistumisesta 4,3 miljoonaan euroon.

Uutisia saataneen jatkossakin. Yrityksen perustaja suunnittelee Hoiwan laajentamista kansainvälisille markkinoille ja ehkä myös pörssiin hakeutumista.

”Lasten kustannuksella”

Hoiwan tahti on ollut hengästyttävä. Fadumo Ali myöntää suoraan, ettei tähänastinen menestys ole tullut ilmaiseksi vaan se on tehty lasten kustannuksella.

Yrityksen asiat ovat nytkin mielessä päällimmäisenä, mutta tilannetta helpottaa perheen tilanne. Lapsista kolme on väliaikaisesti mummin luona Somalimaassa ja kotona on ainoastaan 15-vuotias esikoinen.

Fadumo Alin mielestä etätyömahdollisuus on helpottanut yrittäjyyden ja yksinhuoltajuuden yhdistämistä.

Hän ei myöskään kaipaa erityistä vapaa-aikaa, sillä pitää yrityksen asioita myös harrastuksenaan.

– En oikein osaa relata. Loma-aikaankin etsin itselleni jonkun projektin. Joku voisi sanoa, että onpa tylsä elämä, kun se on vain työntekoa.

Fadumo Ali  on kuitenkin sitä mieltä, että alalla toimiminen, potilastyö, on ihanaa. Hän toivoo, ettei negatiivisuudelle annettaisi enää sijaa, ei myöskään ilmapiirille, jonka takia
ihmiset juoksevat karkuun.

Jos omat lapset kertoisivat haluavansa alalle töihin, hän sanoisi, että siitä vain.

– Kertoisin heille myös, kuinka laaja koko sote-ala on. Tehtävää riittää hoitajille, lääkäreille sekä alan yrittäjille. Kertoisin myös, kuinka monet alalla töitä tekevät ovat hyvin tyytyväisiä uravalintaansa.