Henkilökohtainen budjetti voi tuoda satojen miljoonien lisäkustannukset

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön mukaan tulisi pohtia uudestaan, onko henkilökohtaisen budjetoinnin velvoite järkevää sisällyttää esitetyssä laajuudessa sote-uudistuksen valinnanvapauteen.

Kuntaliiton laskelmien mukaan henkilökohtaisesta budjetoinnista voi koitua maakunnille satojen miljoonien eurojen yllätyslasku.

Lakiluonnoksen mukaan maakunnalla olisi velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia ”iäkkäille ja vammaisille henkilöille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja-alaista eli useita erilaisia palvelujen, tuen ja avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa”.

Säännöksien mukaan henkilökohtaisen budjetin suuruus tulisi perustua vaihtoehtoisen järjestämistavan kustannuksiin. Esimerkiksi omaishoidon tuen piirissä olevalle asiakkaalle tyypillisiä tapoja järjestää vaihtoehtoiset tavat ovat joko ympärivuorokautinen hoito tai kotihoito.

Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta.

Kuntaliiton kustannusarvio perustuu oletukseen siitä, että jos henkilökohtainen budjetti sen mahdollistaa, suuri joukko omaishoitajia irtisanoo mahdollisen omaishoidon sopimuksen ja tulee hakemaan henkilökohtaista budjettia.

– Kustannukset kasvaisivat merkittävällä tavalla. Puhutaan sadoista miljoonista euroista, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni.

– Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta ja kustannustehokasta työtä ja jos työ siirtyy palvelujärjestelmän piiriin, tulee tämä lisäämään palveluista syntyviä kustannuksia, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Tynin mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat henkilökohtaisen budjetoinnin lisäävän palvelujen kysyntää ja saatavilla olevien taloudellisten etujen hyödyntämistä.

Sote-uudistusta ja valinnanvapautta on ajettu muun muassa perustellen sen kustannuksia hillitsevää vaikutusta, mutta puheet alkuperäisesti kolmen miljardin euron hillitsevästä vaikutuksesta ovat olleet vaimentumaan päin.

Hallituksen omassa muistiossa valinnanvapauden alustavista vaikutuksista todetaan, että ”[…] valinnanvapausjärjestelmän toteuttamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä” ja että muun muassa korvauskäytännöt määrittävät, miten merkittäviksi potentiaaliset kustannussäästöt muodostuvat.

Kustannusvaikutusarvioiden vajavaisuus johtuu muun muassa tiukasta aikataulusta ja muutoksista matkan varrella. Vielä lokakuussa virkamiestyöryhmän esityksissä henkilökohtaisen budjetin käytön oli määrä perustua maakunnan harkintaan. Joulun alla julkaistussa lakiluonnoksessa se oli maakuntaa velvoittava väline vammais- ja kehitysvammaispalveluissa sekä ikääntyneiden palveluissa.

Tynin mielestä henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton tapaa tulisi vielä harkita.

– Kun tehdään todella isoja muutoksia, pitäisi jossakin testata niitä esimerkiksi pilottikokeiluilla, että lain perustavoitteet – yhdenvertaisuus ja kustannusten hallinta – toteutuvat. Toinen vaihtoehto olisi rajata henkilökohtainen budjetti alussa johonkin kapeampaan tehtävään ja myöhemmin kokemuksen lisääntyessä laajentaa henkilökohtaisen budjetin soveltamisalaa.

Tuomas Pöysti myöntää kuntoon pilotoinnin tarpeellisuuden.

– Henkilökohtaisen budjetin kohdalla olisi viisasta, että sitä pilotoitaisiin tehtyjä kokeiluja laajemmin, Pöysti arvioi.

Juttua muokattu klo 15.55: lisätty Tuomas Pöystin kommentit

Aiemmin aiheesta Kuntalehdessä:

Valinnanvapausmalli sai kommentaattorit vauhtiin

Valinnanvapausmalli ei vastannut avoimiin kysymyksiin

Risikko: Valinnanvapaudesta tulee maakunnan vetovoimatekijä

Kuntaliitto lakiesityksistä: Kenttää kuultu, korjattavaa jäi

Lakiluonnokset valinnanvapaudesta sekä maakunta- ja sote-laista