Lapin sote-selvittäjät: Jatkossakin kaksi päivystävää sairaalaa, sote-keskus joka kuntaan

Lapin sote-suuntaa selvittäneet KT Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen suosittavat Lapin maakuntaan jatkossakin kahta ympärivuorokautista yhteispäivystystä sekä sote-keskuksia jokaiseen kuntaan.

Rask ja Manninen saivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta, kesk., tehtäväkseen selvittää Lapin tilannetta marraskuussa, kun Meri-Lapin kunnat alkoivat toteuttaa yhteisyrityksen perustamista Mehiläisen kanssa.

Selvitysraportissaan Rask ja Manninen ehdottavat, että pitkien välimatkojen vuoksi jokaisessa Lapin kunnassa on oltava sote-keskus.

– Se on perusteltua, kun katsotaan koko laajaa Lappia, siellä useimpien kuntakeskusten välit ovat todella pitkiä. Tavanomaisten lääkäri- ja hoitajavastaanottojen järjestäminen on aivan välttämätöntä, Manninen sanoo Kuntalehdelle.

Kuntien palveluvalikoima tulisi esityksen mukaan räätälöidä tapauskohtaisesti.

– Palveluiden tarve, asukasmäärä, ikärakenne määrittävät, kuinka laaja palveluvalikoima kussakin sote-keskuksessa on.

Hallituksen sote-lakiesityksessä ei kuntakohtaisesti määritellä, missä sote-keskuksia jatkossa olisi.

– Perusajatus siellä on, että maakunnat ja markkinat määrittelevät hyvin pitkälle. Mutta valmisteluasiakirjassa todetaan, että jos markkinaehtoista tarjontaa ei ole, maakunnat voivat ostopalveluina maksamalla erilliskorvauksia tai omatoimisesti järjestää sote-keskukset. Siellä on perusteluissa kyllä huomioitu tapaukset, joissa erityiskorvauksilla voidaan ylläpitää [sote-keskusta].

Raskin ja Mannisen mukaan ympärivuorokautinen kiireellisen hoidon päivystys on välttämätön Inarin kuntakeskuksessa Ivalossa kuten nykyisinkin. Sen lisäksi tarvitaan arki-iltoina ja viikonloppuina päivisin päivystykset Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Lapin olosuhteissa myös etäpalveluilla on suuri merkitys hyvän ja nopean hoidon tarjoamisessa.

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaalat yhden hallinnon alle

Mannisen mukaan raportin suositusten tarkoituksena on, että kovin radikaaleja muutoksia nykyiseen ei tule. Merkittävä uudistus olisi kuitenkin raportissa esitetty nykyisten kahden keskussairaalan toimintojen yhdistäminen yhteisen hallinnon ja johdon alle.

– Mahdollisuuksien mukaan tulisi myös terveydenhuollon puolella yhteistä johtoa erikoisaloilla, Manninen sanoo.

Selvityshenkilöt suosittavat, että Lapin maakunnassa on vuosina 2018–2019 Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat, joissa molemmissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Molemmissa sairaaloissa tehdään anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativia leikkauksia. Molemmissa on myös synnytysosasto.

Vuoden 2020 alusta alkaen Lapin maakunnassa olisi yksi sairaala, jolla on kaksi päivystävää toimintayksikköä: Rovaniemellä ja Kemissä

Tämä on Raskin ja Mannisen mukaan edellytys sille, että alueen asukkaiden perustuslain mukaiset sosiaaliset oikeudet ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut voivat toteutua yhdenvertaisesti.

Rovaniemellä sairaala olisi laajan päivystyksen ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö, jossa toimii laajalti lääketieteen erikoisaloja. Kemissä sairaala toimisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Selvityshenkilöiden mukaan molemmissa yksiköissä olisi synnytysosasto ja niissä tehtäisiin päivystyksellisiä ja anestesiaa vaativia erikoisalojen leikkauksia tietyn työnjaon mukaisesti. Sairaalan yksiköt tekisivät yhteistyötä Oulun yliopistosairaalan kanssa.

Meri-Lapin huolet aitoja

Maakunnan erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen johtamisen ja tukipalvelujen hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2020 alusta ei selvityshenkilöiden mukaan ole välttämättä kaikilta osin mahdollista niin kauan kun Kemin Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidosta vastaa toinen palveluntuottaja eli Mehiläinen Länsi-Pohja Oy.

Kuntien päätöksistä lähteä mukaan yhtiöön on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Selvityshenkilöiden mukaan sopimus sisältää tavanomaisesta käytännöstä poikkeavia ehtoja ja vinoumia päätösvallassa. Siksi lainsäätäjän tulee erikseen harkita, onko tarkoituksenmukaista velvoittaa maakunta ottamaan vastuu tällaisista sopimuksista.

– Päätöksenteko on epätasapainoinen alkuperäisten osakkeenomistajien ja mahdollisesti myöhemmin osakkeenomistajaksi tulevan maakunnan ja Mehiläisen välillä. Samoin sopimusrikkomuksia koskevat määräykset ja päättämiskorvaus ovat kohtuuttoman korkeat verrattuna tavallisiin sopimuksiin ja poikkeavat yleisistä käytännöistä. Sopimus ei myöskään ole kovin läpinäkyvä suhteessa maakunnan asemaan, jos ja kun tulee säännösperusteisesti toiminnan supistuksia, Manninen luettelee vinoumia.

Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää Mannisen listaamia huolia vinoumista aitoina.

Varhilan mukaan raportti ei kuitenkaan aiheuttane muutoksia sote-valinnanvapauslakipakettiin Lapin osalta.

Aiheesta aiemmin:

Meri-Lapin päätöksessä perusteita valitukselle markkinaoikeuteen

Orpo tyrmää Mehiläisen toiminnan Lapissa

Kuntalehden digilehdessä: Lapin sote-kiistalla on vanhat juuret