Opiskeluhuoltolaki romuttanut hyviä käytäntöjä
Kuntaliiton mukaan oppilashuoltolaki on todiste siitä, että lainvalmistelussa vaikutusarviointeja on kehitettävä. (Kuva: Kari Långsjö)
Vuoden voimassa olleella oppilas- ja opiskelijahuoltolailla on arvioitu olevan kielteisiä vaikutuksia opiskeluhuollon toimintaan tai oppilaisiin ja opiskelijoihin.
– Oppilaiden avun saanti on vaikeutunut tai kokonaan estynyt tiukkojen tietosuojasäännösten vuoksi, sanoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.
– Monet hyvät käytännöt ovat romuttuneet lain myötä ja erityisesti oppilaitoksen rehtorin rooli opiskeluhuollossa on hämärtynyt, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja Lahtinen valittelee.
Kuntien kannalta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ovat kustannusten kasvu suhteessa laille annettuun rahoitukseen, byrokratian kasvu, työn kuormittavuuden ja kiireen lisääntyminen.
Lainsäädännön monimutkaisuus, tulkinnanvaraisuus ja riittämätön tuki kunnille lain toimeenpanossa ovat vaikeuttaneet merkittävästi lain saattamista käytäntöön ja lisänneet opiskeluhuollon henkilöstön epävarmuutta ja huolta siitä, toimitaanko lainmukaisesti.
Lain vaikutusarviointeja kehitettävä
Oppilashuoltolain kiireinen valmistelu ja toimeenpanon vaikeudet osoittavat hyvin yleisen kehittämistarpeen lainvalmistelussa.
– Lainsäädännön laatua voitaisiin parantaa huomattavasti, jos jo lainvalmistelussa tunnistettaisiin ja arvioitaisiin myös mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen.
– Kielteisiin vaikutuksiin voitaisiin varautua etukäteen, pyrkiä lieventämään niitä ja arvioida myös sitä, ovatko lain tavoitteet ja keinot sopusoinnussa. Olisi myös pystyttävä arvioimaan realistisesti, ylittävätkö lain haitat sen hyödyt.
Lue lisää:
Opiskeluhuoltolaki toteutuu vain osittain
