Pöysti: Sote-rahoitus alussa valtiolta ja asiakasmaksuista - Kaikkien maakuntien yhteistyövelvoitteita aiotaan lisätä
Maakuntien yhteistyövelvoitteet on avain sote-järjestämisratkaisun perustuslakiongelmien ratkaisemiseen, sanoo Tuomas Pöysti. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-uudistuksen valmistelussa lähdetään siltä pohjalta, että 18 maakunnan lisäksi viiden yliopistosairaalan ympärille kehitetään vahvat yhteistyöalueet.
Asia vahvistui lauantaina kokoomuksen puheenjohtajapäivillä Hämeenlinnassa, kun sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti valotti tilannetta. Paikalla oli noin 600 kokoomusvaikuttajaa ympäri maata.
Yksi vaikeimmista kysymyksistä sote-valmistelussa on ollut rahoitus.
– Asiantuntijoiden mukaan nyt on järkevää lähteä liikkeelle valtionrahoituksella täydennettynä asiakasmaksuilla, Pöysti kertoi ja sai raikuvat taputukset kokoomusväeltä.
Pöystin mukaan asiakasmaksurahoitusta on nyt syytä tarkastella, mutta hän ei sulkenut pois myöskään mahdollisuutta erilliseen maakuntaveroon tulevaisuudessa.
Hänen mielestään maakuntaverosta on tehtävä huolelliseen harkintaan perustuva päätös sen jälkeen, kun sote on irrotettu kuntataloudesta.
– Valmistelun voisi aloittaa vaikka heti, Pöysti sanoi Kuntalehdelle.
Kokoomuksessa maakuntaveroon suhtaudutaan tunnetusti hyvin kielteisesti, mutta keskustassa maakuntaverolle löytyy kannatusta.
Pöystin mukaan maakuntaverossa on taloustieteellisestäkin näkökulmasta myös hyviä puolia.
– Se täytyisi vielä arvioida erikseen. Se edellyttäisi laajemman verouudistuksen, hän sanoi.
Yksi huomioon otettava asia on se, että nimenomaan ansiotuloverotus ei saisi enää kiristyä.
– Siitä täytyy tässä valmistelussa pitää huoli.
Hallitus riiteli marraskuussa alueiden määrästä ja päätyi esittämään 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa, joista kolme heikointa järjestäisi sote-palvelut yhdessä naapurimaakunnan kanssa. Uudistuksen pitäisi toteutua vuoden 2019 alussa.
Päähallituspuolueelle keskustalle oli tärkeää saada maakuntahallinto, joka sopi hyvin myös perussuomalaisille. Kokoomus ajoi tiukasti pienempää aluemäärää, mutta antoi periksi. Kokoomukselle oli tärkeää, että sote-palveluihin tulisi tulevaisuudessa valinnanvapaus eli asiakas saisi valita, mistä palvelunsa hankkii.
Esitetty malli, jossa kolme heikointa järjestäisi soten naapurin kanssa sisältää kuitenkin perustuslaillisia ongelmia.
– Tämä on valmistelun yksi oikeasti hankala asia, mutta se on ratkaistavissa oleva asia, Pöysti vakuutti.
Pöystin mukaan ”ratkaisun avaimet ovat siinä viisi kautta 18”.
– Me tarvitaan tämän vaativimman yliopistollisen kehittämistoiminnan ympärille maakuntia vahvempi alue, hän totesi.
Pöystin mukaan kaikkien maakuntien yhteistyövelvoitteet lisääntyisivät – ei siis ainoastaan kolmen pienimmän maakunnan. Uudenmaan maakunnan pitää palvella koko maata kaikkein vaativimmissa hoidoissa.
– Tässä olevat yhteistyövelvoitteet on avain myöskin purkaa niitä perustuslaillisia ongelmia, Pöysti sanoi.
Poliittista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty eivätkä virkamiesvalmistelutkaan ole vielä päättyneet.
Valmisteluun on tiettävästi jo tuotu lista tehtävistä, joita koottaisiin viidelle yliopistosairaalamaakunnalle, joka tarkoittaisi sitä, että niin sanottu erva-järjestelmä otettaisiin käyttöön entistä laajempana.
Erva tarkoittaa sitä, että Suomen 20 sairaanhoitopiiriä on jaettu yliopistollisten sairaaloiden mukaan viiteen erityisvastuualueeseen. Jokaiselta alueelta keskitetään vaativin hoitoa alueen omaan yliopistosairaalaan. Erikseen on vielä sovittu kaikkein vaativimman eli niin sanotun erityistason erikoissairaanhoidon keskittämisestä harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan.
Valinnanvapaus otetaan Pöystin mukaan huomioon jo valmisteilla olevassa järjestämislain yhteydessä, jonka pitäisi lähteä lausunnoille keväällä.
Valinnanvapautta koskevan selvitysryhmän puheenjohtaja professori Mats Brommels huomautti kokoomuksen puheenjohtajapäivillä, että Ruotsissa yksikään puolue ei ole halunnut poistaa valinnanvapautta perusterveydenhuollosta.
– Ongelmia on liioiteltu, hän sanoi.
Brommelsin ryhmä antaa esityksensä noin viikon kuluttua.
Martta Nieminen
Kuntalehti: ”– Asiantuntijoiden mukaan nyt on järkevää lähteä liikkeelle valtionrahoituksella täydennettynä asiakasmaksuilla, Pöysti kertoi ja sai raikuvat taputukset kokoomusväeltä.”
Kokoomus antoi raikuvat aplodit lyhytaikaiselle valtionrahoitukselle.
20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sisään jäävillä Suomen kunnilla on perustuslain 121 §:ssä säädetty verotusoikeus.
Perustuslaissa säädettyä verotusoikeutta on käytetty
1) perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) rahoitukseen
2) kuntien itsehallinnollisten asukkaitten muihin palveluihin.
A) Onko kohtien 1) ja 2) rahojen poistaminen perustuslaillisesti itsehallinnollisilta asukkailta vähintään joka neljäs vuosi vaihtuville maan hallitukselle perustuslain 121 §:n vastaista?
B) Onko perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen vastaista hämärtää perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten demokraattinen itsehallinto sekoittamalla sekä nykyiset valtionosuudet että valtiolle siirretyt asukkaille perustuslain 121 §:ssä säädetyn verotusoikeuden rahat?
Perustuslaillisessa käytännössä ei yleensä käytetä ”väliaikaista” menettelyä, kuten alivaltiosihteeri Pöysti esittää kunnallisverojen väliaikaiseksi ottamiseksi maan hallituksille.
Maan hallitus – valtio – ei ole perustuslain 121 §:n 4. momentin tarkoittama kuntaa suurempi aluekunta.
20 sairaanhoitopiirin jäsenkuntien (PL 121 § 1. momentti) kuntayhtymästä perustamat 20 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymää (PL 121 § 4. momentti) noudattavat perustuslain 121 §:n verotusoikeutta ja siitä välittömästi seuraavaa aitoa asukkaitten itsehallintoa. 20 kuntayhtymävaltuustoa valitsevat perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten suorassa kuntavaalissa valitsemat kuntien valtuustot.
Demokratia, verotus, rahoitus, järjestäminen ja tuotanto ovat yhdessä tasossa. Kaikista Suomen kunnista on edustajat 20 sote-valtuustossa. Äänivaltaleikkuri takaa demokratian.
Kokonaisveroaste ei nouse, koska 20 sote-kuntayhtymän perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntayhtymän perustamisen ydinajatus on sekä varmistaa lähipalvelut asukkaitten kuntiin että hillitä kustannusten nousu.
Palveluja ei tarvitse leikata Sipilän-Pöystin mallilla
Tuottavuutta voidaan nostaa 20 sote-sairaanhoitopiirillä ottamalla käyttöön kaikki Suomessa tunnetut toimintamallit ja parhaat käytännöt koko maassa — nyt heti.
Kokonaisuudessa 20 sairaanhoitopiirin nykyiset soten vuosibudjetit voidaan bujetoida 500–550 euroa per asukas pienempänä 20 sote-sairaanhoitopiirissä.
Jk.
Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä myös muissa sairaanhoitopiireissä voidaan sosiaalipalvelut jättää kuntien vastuulle. Itsehallinto ei edellytä samaa sisältöä kaikissa 20 sote-sairaanhoitopiirissä.
Sosiaalipalvelut otetaan huomioon sairaaloiden moniammatillisissa tiimeissä.