Siun sotessa päätösten ilta
Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan valtuustot käsittelevät tänään samanaikaisesti kantaansa Pohjois-Karjalan omaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen malliin, Siun soten perustamiseen.
Hankkeessa ovat mukana Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Kunkin kunnan valtuustossa kokous alkaa klo 18.00.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., on yksi Siun sotea kiitelleistä. Rehula kehui Kunta.tv:n haastattelussa elokuussa mm. sitä, kuinka Pohjois-Karjalassa valmistelussa on kuultu sekä palveluja tarvitsevia että henkilökuntaa.
– Siellä on lähdetty siitä mikä on tärkeintä ja mistä kuntapäättäjillä on suurin huoli, eli miten lähipalvelut säilyy. Siellä on menty kentän kautta. On alueita joissa vedotaan että ei voida edetä kun valtakunnan ratkaisuja ei ole tehty. Pohjois-Karjalassa on edetty, Rehula sanoi Kunta.tv:lle.
Siun soten perussopimus (hyväksytty 30.9.2015)
Pohjois-Karjalan sote-hankkeen loppuraportti (22.4.2015)
Vapaaehtoinen sote ja eduskunnan säätämät yhdenvertaisuuslait
Pääministeri Sipilän on säädettävä lait, joiden voimalla kaikissa maakunnissa asukkaat saavat yhdenvertaiset palvelut, kun vapaaehtoisia maakunnallisia sote-kuntayhtymiä perustetaan jo täyttä häkää. Kainuu on ollut valmis jo 11 vuotta ja Etelä-Karjala 6 vuotta. Pohjois-Karjala seuraava.
Valtioneuvoston on ryhdyttävä noudattamaan perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtamaa rahoitusperiaatetta, jota ei ole noudatettu pariinkymmeneneen vuoteen.
Ei ihme, että yhdenvertaisuus ei ole toteutunut 19 maakunnan asukkaille, kun valtio pihtaa rahoitusperiaatteen edelleyttämissä valtionosuuksissa, eikä ole säätänyt yhdenvertaisista palveluista lakeja. Vanhuspalvelukaki on vasta alkua. Siinäkin ministerit jo ”säästösyistä” ovat muuttamassa mitoituksia ja puhuvat itsehallintoalueiden sairaaloiden lakkautuksista. Onko se itsehallintoa, onko se perustuslain mukaista!
Sipilän on saatava lait yhtenäisiin jonotusaikoihin eri sote-palveluihin, esimerkiksi yhden viikon jonotusajat yleislääketiteen erikoislääkärille julkisessa terveydenhoidossa. Mitä tämä edellyttää perustuslaista johdetulta rahoitusperiaatteelta perustuslakivaliokunnan mielestä?