Sosiaalibarometri: Luotto sote-uudistukseen hiipunut kunnissa
Sosiaalibarometrin mukaan lähes 70 prosenttia sote-johtajista uskoo julkisen sektorin heikkenevän. (Kuva: Ville Miettinen)
Vain 7 prosenttia kuntien sote-johtajista uskoo sote-uudistuksen toteutumiseen suunnitellussa aikataulussa. Samoin vain 7 prosenttia sote-johtajista uskoo uudistuksen vähentävän ihmisten terveyseroja. Tulokset ilmenevät tänään julkistetuista Sosiaalibarometri 2017:n ennakkotiedoista.
– Arviot sote-uudistuksen onnistumisesta ovat merkittävästi heikentyneet viime vuodesta, tutkija Ari-Matti Näätänen sanoo sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tiedotteessa.
Kyselyn tulosten mukaan lähipalveluiden turvaamiseen tai vahvistumiseen ei luoteta. Vain 11 prosenttia kyselyyn vastanneista luottaa siihen, että uudistus turvaa lähipalvelut. Yli puolet vastaajista katsoo, että sote-uudistus turvaa lähipalvelut huonosti tai melko huonosti.
Noin kaksi viidestä (42 %) vastanneista sote-johtajista katsoo, että sote-uudistus onnistuu hyvin peruspalveluiden vahvistamisessa terveyspalveluissa. Sosiaalihuollon peruspalveluiden vahvistumiseen uskoo noin neljännes (23 %) vastaajista.
Sote-uudistus
ei vähennä eriarvoisuutta
Sosiaali- ja terveysjohtajat eivät myöskään usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta. Lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene.
– Eriarvoisuuden lisääntyminen sotii sote-uudistuksen tärkeintä tavoitetta eli yhdenvertaisia palveluja vastaan. Eriarvoisuutta palveluun pääsyssä ja palvelun laadussa joutuvat kokemaan erityisesti syrjäseutujen asukkaat ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.
Valinnanvapaus heikentää
julkisen sektorin asemaa
Sosiaalibarometrin mukaan valinnanvapauden lisääminen voi parantaa sote-palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta johtaa kustannusten kasvuun. Yli puolet sote-johtajista (54 %) katsoo, että valinnanvapauden lisääminen heikentää kustannusten hallintaa nykytilanteeseen verrattuna.
– Julkisen sektorin aseman heikkenemistä ennakoi lähes 70 prosenttia vastanneista. Lähes 90 prosenttia sote-johtajista ajattelee, että valinnanvapaus parantaa yritysten asemaa palvelutuotannossa. Järjestöjen aseman parantumiseen uskoo 60 prosenttia vastaajista, tutkija Ari-Matti Näätänen sanoo.
– SOSTEn näkökulmasta tulos järjestöjen asemasta uudistuksessa on yllättävä. Järjestöt eivät usko, että järjestövetoisia sote-keskuksia syntyy maakuntiin, pääsihteeri Kiukas toteaa.
Sote-uudistusta ja valinnanvapautta koskevaan kyselyyn vastasi 145 maamme sosiaali- ja terveysjohtajaa. Sosiaalibarometri 2017 julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6.2017.
Miksei maan hallitus ja oppositio — päättömät kanat — eivät vertaile eri vaihtoehtoja?
Öljylähde:
Puolueiden, virkamiesten, kansanedustajien sekä Kuntaliiton kannattaa käyttää yhtä paljon aikaa ja energiaa 60 miljardin harmaan talouden eli veronkierron poistoon, kun on käytetty 10 vuoden aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen ”uudistamiseen”.
Hallintokulujen yli kymmenen vuoden miettiminen on ollut turhaa ja on edelleen:
— Johtajat” ovat tuhlanneet aikaa ja energiaa turhanpäiseen ”vahvojen peruskuntien” perustamiseen, maakunnan laajuisiin sote-suurkaupunkeihin ym. snobbailuun.
— Mitä perustuslakiasiantuntijat ovat ajatelleet, vai ovatko edes ajatelleet sote dynaamisia seurauksia kymmenien vuosien aikana? Perustuslaista lähipalvelujen ja lähidemokratian osalta on pidettävä johdonmukaisesti kiinni.
— Samassa ajankäytössä voi tehdä paljon hyödyllisempiä asioita kuin puhua hallinnosta, joka tuntuu olevan asia, jolla ”johtaja” tai ministeri voi näyttää kyseenalaisen pätevyytensä.
Suuret puolueet eivät ole halunneet poistaa veronkieroa, vaan ovat sitä lisäämässä ”uudistuksella”. Miksi? Siksi että jos 4—6 miljardin euron harmaa talous plus valinnanvapauden osuus saadaan pois, niin Kokoomus ja Keskustapuolue ei saa pakotetuksi ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin peukaloruuvia kiertämällä, eikä voida pelata naiivia valtapeliä maakunnilla ja valinnanvapaudella.
— ”Johtajien” naiiviuden hinta on 60 miljardia per 10 vuotta. Kuinka paljon Suomen velka on kasvanut per kymmenen vuotta per hallitus?
KUNTA; lähidemokratia; PeL 2 §, kansanvalta; SOTE-lähipalveludemokratia:
Kuntien (PeL 121 § ja 124 §) suoralla vaalilla valitut valtuustot (PeL 2§) voivat edelleen järjestää, rahoittaa ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikki rahat jäävät kuntiin, eikä ajaudu veronkiertona, harmaana taloutena ulkomaille. On paljon muitakin turhia lisäkustannuksia, jotka kannattaa käyttää mieluummin kuntien verotuloihin — elinvoimaan.
Integraatio saadaan toteutetuksi kompaktisti.
— Ei tule ongelmia perustuslain, Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa; ei ongelmia kuntien kiinteistöjen kanssa, eikä muidenkaan Kuntaliiton eikä KeVa:n esiin nostamien ongelmien kanssa.
Minkälaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan yhdenvertaisesti (PeL 6 §) suomalaisille, kun valtion ei tarvitse pääministeri Sipilän (kesk.) mallilla kiristää rahoitusta ja leikata päivystävistä sairaaloista nykyisten kuntien asukkaille tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista?
Rahaa pitää käyttää myös lääkärien lisäkoulutukseen. Koulutus kestää 6 vuotta. Sen jälkeen voidaan saada kaikiin Suomen kuntiin avoimiin lääkärivirkoihin lääkäreitä.
Edellyttää, että raha seuraa pois kunnista -malliin (valinnanvapaus) ei enää käytetä virkamiesten aikaa yhtään. Mallissa on sellaisia elementtejä tiedossa, että edes kokeilut ja vaiheistaminen ei niitä poista: vain aikaa ja rahaa kuluu jatkuvasti hukkaan monimutkaisten asioiden kanssa kymmeniä vuosia eteenpäin.
Kirjoitettavaa ja perusteluja riittää todella paljon enemmän maakuntalakiesityksen, soten järjestämislakiesityksen ja torson valinnanvapauskonsepin ongelmista.
Olkaa hyvät, perustelkaa itse lisää ja monista näkökulmista.
J.K.
Kokoomuksen sote-vastaavalle ja Ben Zyskowiczille: Älkää nyt pelatko harmaan talouden 60 miljaradia per 10 vuotta älyttömään ”Raha seuraa pois Kepu-kunnista suurkaupunkeihin” -malliin!