Yli 17 000 terveyskeskuskäyntiä vuodessa ei välttämättä riitä sote-asiointipisteen pysymiseen kunnassa – Maskun kunnanjohtaja Miira Raiskila toivoo hyvinvointialueen miettivän lähipalveluja
Palvelut Kustavin terveysasemalta siirtyivät jo viime vuonna suureksi osaksi muualle. Nyt hyvinvointialue harkitsee koko asemasta luopumista. Kunnanjohtaja Rauno Peltola pelkää palvelujen huononevan "ratkaisevasti". Kuva: Ville Miettinen
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kuusi kuntaa saattaa jäädä ilman omaa sote-asiointipistettä, jos viranhaltijaselvityksessä esitetty palveluverkkoluonnos toteutuu.
Yksi kunnista on Masku, jonka terveyskeskusasiointi on ollut huomattavan vilkasta verrattuna muihin keskuksensa menettäviin kuntiin verrattuna.
Vuonna 2022 Maskun terveysasemalla kirjattiin 17 535 käyntiä. Palveluverkkoluonnoksen mukaan sote-asiointipisteensä menettäisi myös Koski Tl, jonka terveysasemakäyntien määrä oli runsaat 2 000. Oripäässä, Pyhärannassa ja Kustavissa käyntimäärä on kolminumeroinen.
Maskun kohtalo selittyy terveysaseman kunnolla, kunnanjohtaja Miira Raiskila kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Sisäilmaongelmia on. Vaikka olemme vuosien varrella mittavasti korjanneet, viime vuonnakin kattoremontti. Investointisuunnitelmassa olemme varautuneet siihen, että jos Varha jää siihen vuokralle vielä siirtymäajan jälkeen, se on pakko remontoida.
Raiskila pohtii, kannattaisiko hyvinvointialueen ottaa kunnassa jokin toinen kiinteistö käyttöön, kun käyntimääriä on ollut niin paljon. Kunnassa voisi hyvin toimia sote-piste ja tarjota avoterveydenhuollon palveluja 1-5 päivänä viikossa, Raiskila sanoo.
-Meillä on kunnan omistamia ja yritysten omistamia kiinteistöjä, jotka minun ymmärrykseni mukaan kannattaisi kartoittaa.
-Ei kannattaisi tulevaisuuden palveluja miettiä pelkästään nykyisten kiinteistöjen perusteella.
Hyvinvointialue hajautti päättämisen
Kun Varha julkisti viranhaltijoiden tekemän selvityksen mahdollisesta sote-keskusverkosta, hyvinvointialueen järjestämisjohtaja Antti Parpo painotti, että kyseessä ei ole virallinen esitys vaan luonnos.
Esityksiä pitäisi kuitenkin pian olla edessä, sillä päätöksiä on tarkoitus tehdä kesällä. Sote-keskusverkko on vain osa palveluverkkoa; Varhassa päätöksenteko eri toimialojen palvelupisteistä on hajautettu eri päätöksentekoelimille.
Aluevaltuusto päättää sote-keskuksista ja sote-asemista; aluehallitus päättää palveluverkosta, joka useamman kuin yhden tulosalueen palveluverkkoa (esimerkiksi sairaalapalvelut/sote-palvelut); lautakunnat päättävät palveluverkosta, jos kysymyksessä on vain yhden tulosalueen palvelu, kertoo järjestämisjohtaja Parpo.
Miira Raiskilaa mietityttää hyvinvointialueen palveluverkon päätöksenteon hajaantuminen. Kun verkon osasista päätetään erikseen eri vaiheissa, kunnissakaan ei tiedetä, pitkä palvelut tulevat siirtymään.
– Maskun keskustassa ikäihmisten tehostetun asumisen pienehkö yksikkö. Emme tiedä, tuleeko se säilymään, ja jos se ei tule, olisiko siinä ollut sote-pisteelle tiloja.
-Hyvinvointialue puhuu kauniisti yhdyspinnoista kunnan omiin palveluihin, mutta kyllä minun mielestäni tämmöisellä päätöksentekojärjestyksellä rakennettaan niitä raja-aitoja omienkin palvelujen sisällä heillä, Miira Raiskila sanoo.
Antti Parpon mukaan riski päätöksenteon siiloutumisesta on olemassa, kun päätöksentekoa hajautetaan laajasti.
– Riskiä kuitenkin hallitaan Varhassa siten, että valmistelua toteutetaan poikkihallinnollisesti järjestämisen palveluissa ja aluehallituksen alaisen järjestämisjaoston ohjauksessa. Lisäksi vuoropuhelu on Varhan sisällä aktiivista, Parpo näkee.
”Kuntia kuultava niiden omistamista kiinteistöistä”
Miira Raiskila sanoo olevansa luottavainen poliittiseen prosessiin. Kevään aikana ehtisi vielä miettiä kiinteistöjen kokonaisuutta, ennen kuin tehdään ratkaisuja yksittäisistä kiinteistöistä, hän sanoo.
-Ymmärrän Varhan näkökulmaa, että ei ole tarkoituksenmukaistakaan ajatella kuntarajoja.
Maskusta ajaa varttitunnissa Turun kauppatorille ja 10 minuutissa Raisioon.
-Autoilevalle ihmiselle nämä välimatkat ovat ihan kohtuulliset, mutta miten kortiton ihminen pärjää, kun joukkoliikenne on kohtuullisen olematonta?
-Ymmärrän kuntalaisten huolen. Minulle tulee kysymyksiä, onko arvioitu laajemmin vaikutuksia, miten tämä vaikuttaa asuntojen arvoon tai ylipäätään kunnan vetovoimaan.
-Viisasta olisi ollut edetä lähipalveluiden määrittelyllä aluksi. Keskittää täytyy ja palvelut joita tarvitaan harvoin, on ok hakea kauempaa. Mutta perusavoterveydenhuollon vastanottopalvelut, mielenterveys- ja neuvolapalvelut, jotka on aitoja lähipalveluja ja asumisympäristöön liittyviä, toivoisin että ne pyrittäisiin jollain tavalla turvaamaan.
Miira Raiskila muistuttaa, että palveluverkkokysymys on merkittävä myös kunnan talouden kannalta.
-Yksinomaan Maskun terveysasema on vuokratuloissa melkein 600 000 euroa, joka on kohtuullisen iso prosentti meidän koko liikevaihdosta. Jos vuokratulot vähenevät, se siirtyy suoraan omasta toiminnasta sopeuttamaan.
Raiskilan mukaan Varha suostui ottamaan kunnat mukaan lausunnonantajiksi sote-keskusverkosta vasta vaatimisen jälkeen.
-Kun puhutaan meidän omista kiinteistöistä, se on ilman muuta asia, jossa meitä täytyy kuulla.
”Kustavissa palvelut huononevat ratkaisevasti”
Myös Kustavin kunnanjohtaja Rauno Peltola on kiinnittänyt huomiota siihen, että runsaiden asiakaskäyntien Maskusta olisi terveysasema lähdössä.
-Jos palveluiden lakkauttaminen johtuu pelkästään terveyskeskuksen kunnosta, niin äkkiseltään tulee mieleen, että silloin pitäisi rakentaa uusi terveyskeskus.
-Tosin kaikki tiedetään, että hyvinvointialueella ei ole oikein mahdollisuutta kasvattaa investointeja
Kustavissa puolestaan palvelut ovat suureksi osaksi lähteneet jo viime vuonna. Sikäli nyt ilmi tullut mahdollisuus, että terveysasemakin lähtee kunnasta palveluverkkouudistuksessa, ei tullut yllätyksenä. Kustavilaiset ovat olleet vuodesta 2023 suureksi osaksi vailla lääkärin, sosiaalityön, laboratorion ja sairaanhoitajan palveluita Kustavissa.
-Olemme aika pitkälle jo tottuneet siihen, että palvelut pitää hakea muualta.
Rauno Peltola toivookin keskustelunavausta kaikista palveluista eikä pelkästään terveysasemista. Sama näkemys löytyy muistakin alueen kunnista.
Antti Parpo sanoo ymmärtävänsä kuntien näkemyksen.
– Valitettavasti meidän valmistelu etenee vaihteittain ja palvelukokonaisuuksittain ja tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten ja missä laajuudessa palveluverkkoa voidaan avata valmisteluvaiheessa laajempaan keskusteluun, Antti Parpo sanoo.
Saaristokunnassa huolta herättävät etäisyyden lossimatkan takaa. Varhan julkaisemassa saavutettavuusmatka-arviossa asukkaiden matka-ajat palvelun piiriin näyttivät kohtuullisilta, mutta taustalla oli oletus, että kaikki voivat liikkua palveluun autolla.
Luonnoksessa esitellyt matka-aika-arviot eivät voi pitää paikkaansa Kustavin saarissa asuvien osalta, Peltola muistuttaa.
Kun Kustavista lähti laboratoriopalvelut, esimerkiksi Vartsalan saaresta pitäisi lähteä jo edellisenä päivänä, jos halusi ehtiä aamuksi laboratorioon, Peltola havainnollistaa.
-Pahasti näyttää, että palvelut tulevat huononemaan aika ratkaisevasti. Ja nimenomaan perusterveydenhuollon palvelut, joiden piti vahvistua.
Iso huoli ikäihmisistä
-Isoin huoli on, että Kustavi on ikärakenteeltaan maakunnan vanhin väestö. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa aika hurjaa tahtia, Peltola sanoo.
Kunnanjohtajan mukaan suuri huoli onkin siitä, miten palvelujen saavutettavuus toteutuu Taivassalossa, jonne Varha kaavailee kustavilaisten suuntaavan.
-Ratkaisevaa on se, mikä palvelujen resurssi siellä tulee olemaan. Meillä oli jo viime vuodelta kokemuksia, että sieltä oli vähän vaikea saada aikoja ja sitten joutuu kuitenkin menemään pidemmälle.
-Sinällään kaikki ymmärtävät Varhan tilanteen, mutta kuntalaisille tämä on vähän vaikea selittää. Meillä oli oikeinkin hyvä terveyskeskus ja kaikki palvelut silloin, kun kunta vielä niitä järjesti.
Peltola korostaa, että Taivassaloon meneminen ei ole ”katastrofi” – matkaa on viitisentoista kilometriä.
-Ikäihmisten kulkeminen huolettaa. Ja miten muut palvelut järjestetään? Ne ovat isoja kysymyksiä.
Lisää aiheesta:
