237 miljoonan euron VOS-kompensaatio maksetaan euroa per asukas -periaatteella - jakotapa herättää myös kritiikkiä
Kuva: Pixabay
Kuntien vuoden 2020 valtionosuuksista siirretään 237 miljoonaa euroa vuoden 2019 valtionosuuksiin.
Kuntien ensi vuoden peruspalvelujen valtionosuuksista tämän vuoden puolelle siirtyvä 237 miljoonan miljoonan euron osuus maksetaan tasajakona niin, että kunnan saaman rahasiivun määrää asukasluku.
Summa on kertaluonteinen kompensaatio kuntien valtionosuuteen kohdistuneesta kaksinkertaisesta leikkauksesta, joka johtuu Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksesta.
Tuo leikattu summa siirtyy budjettiriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti vuoden 2020 kuntien valtionosuuksista vuoden 2019 valtionosuuksiin ja maksetaan kunnille jo tänä vuonna, koska kunnat ovat ahtaalla verokertymän ennustetun vajoamisen vuoksi. Summa koskee kuntien kirjanpidoissa ja tilinpäätöksissä siis tätä vuotta.
Kohdentamistavan taustalla on voimassa oleva lainsäädäntö peruspalvelujen valtionosuuksista, valtiovarainministeriöstä perustellaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Siellä kompensaatiotapa on määritelty tasasuuruisena euroa per asukas. Kun se aikaistetaan, tätä ei ole tarkoitus muuttaa, miten se yksittäiselle kunnalle kohdennetaan. Myös alkuperäinen valtionosuusvähennys tehtiin euroa per asukas -periaatteella, kertoo finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä.
Muitakin mahdollisuuksia kohdentamistavaksi olisi ollut. Kompensaation olisi voinut maksaa myös valtionosuuksien perusteena käytettävien laskennallisten kustannusten perusteella tai verokertymävajeen arvion perusteella.
Kuntaliitossa nähdään, että valittu tapa ei ota parhaalla mahdollisella tavalla huomioon valtionosuusleikkausten kunnittaista jakautumista eikä ennustetun verokertymävajeen kuntakohtaisia vaikutuksia.
Kuntaliiton kuntatalousyksikön kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen muistuttaa, että laskentatavan valinta ratkaisee sen, miten 237 miljoonaa euroa jakautuu kuntien välillä.
– Budjettiriihen 17.9.19 päätöksen jälkeen lakia joudutaan joka tapauksessa muuttamaan maksatusvuoden vaihtumisen takia, hyvän lainvalmistelun periaatteiden mukaista olisi ollut tuoda avoimesti eri laskentatavat arvioitavaksi, Lehtonen pohtii.
Lehtonen muistuttaa, että valtionosuuksilla on merkittävä rooli sekä kuntien että valtion talouteen. Ensi vuoden valtionosuuspotti on yhteensä 9,4 miljardia euroa. Suurista summista puhuttaessa pienetkin muutokset laskentaperusteissa tarkoittavat usein useiden miljoonien muutoksia yksittäisen kunnan valtionosuuteen, vaikka muutos kokonaistasolla kunta-valtio-suhteessa olisikin neutraali.
Siksi rahanjakoon vaikuttava laskentatekniikka tulisi valita avoimesti, Lehtonen korostaa.
– Valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen eikä siihen tehtävien muutosten vaikutusketjujen ymmärtäminen ole helppoa.
– Kuntien on itse täysin mahdoton laskea yksittäisen lakimuutoksen vaikutusta juuri omaan valtionosuuteensa ilman valtiovarainministeriön ja/tai Kuntaliiton laskelmia. Tästä johtuen yhteisvalmistelu on välttämätöntä.
VM:n Tanja Rantanen muistuttaa, että kertakompensaatio vietiin valtionosuuslakiin syksyllä 2018 ja muutosesitys käsiteltiin Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa, eikä Kuntaliitolla ollut tuolloin huomauttamista kompensaation toteuttamistapaan.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron, sd., erityisavustajan Minna Salmisen mukaan laskentatapaa ei ollut tässä yhteydessä tarpeen muuttaa. Salmisen mukaan kompensaatio maksetaan euroa per asukas -periaatteella, koska myös alkuperäinen kilpailukykysopimuksen valtionosuusleikkaus tehtiin sillä periaatteella.
Mitkä kunnat tätä maksatustapaa mahtavat kritisoida? Minusta on täysin oikein ja oikeudenmukaista, että maksatus tehdään samalla periaatteella kuin perintäkin tehtiin. Jos muut tavat perustuisivat arvioihin esim. verotilitysvajeista, sehän se vasta väärin olisi.