Asiantuntijat: Valtionosuuksien kautta voisi helpottaa koronan pahentamaa kuntatalouden ahdinkoa
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Päivi Väisänen-Haapasen mukaan oppilaiden tuen tarve voi etätilanteen vuoksi kasvaa, kun jälleen tullaan kouluun. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kuntaliiton 24 suurimmalle kaupungille tekemässä kyselyssä koronaviruksen vaikutuksista kuntatalouteen käy ilmi myös toimenpiteitä, joilla kaupungit näkevät kuntataloutta auttavaa vaikutusta.
Yksi tavoista olisi lisätä kuntien tuloja esimerkiksi yhteisöveron jako-osuutta kasvattamalla. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, kesk., viittasikin tähän tiedotustilaisuudessa 16.3. Sittemin kävi ilmi, että kyseessä olisi lähinnä kompensaatio menetyksistä, joita kunnille tulee valtion toimenpiteiden vuoksi.
Esimerkiksi Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio piti Kuntalehdelle antamassaan haastattelussa keskiviikkona tätä riittämättömänä. Rainion mukaan kompensaatio ei korvaa lähimainkaan sitä yhteisöveron menetystä, joka kunnille tosiasiassa näyttää tulevan koronaviruksen yritysvaikutusten takia.
Merkittävä vaikutus kuntatalouden auttamiseen olisi valtionosuusprosentin korotuksella, jota kaupunkien linjaamissa toimenpide-ehdotuksissa myös sivutaan, tai vuosina 2016-2019 tehtyjen indeksileikkausten kumoamisella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen esitteli torstaina Twitterissä laskelmaa, jonka mukaan yhden prosenttiyksikön (1 %) korotus valtionosuusprosenttiin tälle vuodelle nostaisi kuntien valtionosuuspottia 270 miljoonalla eurolla.
Vaikutus olisi yhtä suuri (€/asukas) joka kunnassa, Lehtonen muistutti.
Indeksileikausten kumoamisen vaikutus puolestaan olisi vuositasolla 244 miljoonaa euroa.
”Valtionosuuksia ei tulisi vähentää yllättävän epidemian vuoksi”
Rainio muistutti myös siitä, että valtio voisi selkeästi linjata, että kunnilta ei peritä takaisin valtionosuuksia, vaikka koronaepidemia vaikuttaakin palvelujen laajuuteen tai volyymiin.
Suurin osa valtionosuudesta tulee peruspalvelujen valtionosuutena, joka on valtionvarainministeriön rootelia. Toinen osa valtionosuutta on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionosuusrahoitus, joka määräytyy erilaisten kunnan järjestämää toimintaa ja toiminnan laajuutta kuvaavien määrätietojen perusteella. Näitä ovat esim. perusopetuksen erityisryhmien (esim. vammaisoppilaat, aikuisten perusopetuksen, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen läsnäolokuukausien määrä) määrät, lukiolaisten määrä, taiteen perusopetuksen tunnit ja henkilötyövuodet.
– Se osa OKM:n rahoituksesta, joka perustuu toteutuneeseen, kuukausilla, tunneilla ja henkilötyövuosilla mitattavaan toimintaan, muuttuu koronavirusepidemian takia supistuvan toiminnan takia, Sanna Lehtonen sanoo.
OKM ei ole linjannut, miten vuoden 2020 tai vuoden 2021 valtionosuusrahoitukselle tässä poikkeustilanteessa käy.
Lehtosen mukaan yksi vaihtoehto voisi olla, että se osa OKM:n valtionosuusrahoituksesta, joka riippuu toiminnan laajuudesta (henkilötyövuosista, läsnäolokuukausista, opetustunneista tms.), jäädytetään vuoden 2019 tasolle eikä vuoden 2020 koronaviruspandemian vaikutuksia oteta huomioon vuoden 2021 (tai 2020 tai 2022) kunnan OKM:n valtionosuudessa.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi erityisesti taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja taidelaitosten (museot, teatterit, orkesterit) valtionosuusrahoituksen turvaamista toiminnan supistumisesta huolimatta. Tällä tavalla turvattaisiin pieneltä osalta kuntien tulovirran säilyvyys tilanteessa, jossa pandemia runtelee kuntia sekä menoja lisäten että verotuloja vähentäen.
Myös Kuntaliiton opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen sanoo, että kuntien valtionosuuksia ei tulisi vähentää tilapäisen, yllättävän epidemian vaikutusten vuoksi.
– Esimerkiksi oppilaiden tuen tarve voi etätilanteen vuoksi kasvaa, kun jälleen tullaan kouluun. Suurimmat henkilöstömäärät (sote, varhaiskasvatus, koulutus) kunnissa ovat koko ajan töissä, mikäli eivät sairastu tai joudu karanteeniin. Osa palveluista, joita ei nyt voida järjestää hallituksen linjauksen mukaisesti, siirretään eteenpäin keväälle tai syksyyn, Väisänen-Haapanen sanoo.
Hän muistuttaa, että tilanteesta aiheutuu kunnille merkittävästi ylimääräistä työtä, mahdollisia asiakasmaksutulomenetyksiä ja kustannuksia, joten varmasti valtion tukea myös kuntatalouden tukemiseksi tarvitaan sekä 2020 että valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen viiveen vuoksi myös huomioitava aiheutuvat vaikutukset tuleviin vuosiin.
Lue myös:
