C21-kaupunginjohtajat: Kuntatalous kaipaa vahvistamista, ei yllätysleikkauksia – "Ilman kohtuullistamista valtionosuusleikkaus johtaa erityisesti lasten ja nuorten palveluiden heikennyksiin"
Kuntien talous kaipaa jatkossa parempaa ennustettavuutta ja valtion on varmistettava edellytykset tähän, C21-kaupunginjohtajat vaativat. Kuva: Ville Miettinen
Kahdenkymmenenyhden suurimman kaupungin kaupunginjohtajaverkosto eli C21 ilmoittaa yhdeisessä kannanotossaan, etteivät kaupungit hyväksy valtiovarainministeriön ilmoittamaa valtionosuuksien lisäleikkausta.
Kannanoton mukaan leikkaus asettaa kunnat äärimmäisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Kaupunginjohtajat vaativat hallitukselta konkreettisia ratkaisuja ja leikkausten pikaista kohtuullistamista, myös vuosien 2025–2027 osalta.
-On mahdotonta, että sattumanvaraisen yhden vuoden suhdannetilanteen myötä valtiolle syntynyt pienempi veropotti maksatetaan kuntakentällä ja näin heikennetään kuntataloutta pysyvästi. Hallitusohjelman lupaukset on lunastettava ja leikkausten sijaan kuntien toimintaedellytyksiä on vahvistettava, kannanotossa todetaan.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
VM tiedotti vuoden 2024 valtionosuusleikkauksesta perjantai-iltana 17. marraskuuta. Tiedote herätti laajaa tyrmistystä kuntakentällä sekä ajoituksensa että viestinsä takia. Maanantaina 20. marraskuuta VM tiedotti hallituspuolueiden sopineen, että leikkaus jaksotetaan vuosille 2025-2027.
Kuntien on pitänyt jo päättää ensi vuoden kunnallisveroprosentit, ja osa kunnista on jo hyväksynyt vuoden 2024 talousarviot sekä taloussuunnitelmat vuosille 2025–2027, C21-kaupunginjohtajat muistuttavat.
– Tieto uusista, mittavista leikkauksista tulikin erittäin hankalaan aikaan ja näin myöhäinen tiedottaminen rajoittaa merkittävästi kuntakentän mahdollisuuksia reagoida asiaan. On myös selvää, että ilman hallituksen kohtuullistamistoimia tilanne johtaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksen merkittäviin leikkauksiin eli erityisesti lasten ja nuorten palveluiden heikennyksiin, kannanotossa todetaan.
C21-kaupunginjohtajien mukaan ongelmallisinta on se, että kyse on pysyvästä vähennyksestä.
– Yhden vuoden verotuksen toteuma vaikuttaa pysyvästi kuntien valtionosuuksiin joka vuosi, mikä puolestaan heikentää merkittävästi kuntien mahdollisuuksia laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiseen pitkällä aikavälillä. On myös syytä huomioida, että poikkeuksellinen verovuosi 2022 on jo näkynyt kuntien vuoden 2023 kunnallisverokertymässä, kaupunginjohtajat muistuttavat.
Kuntaliitto kutsui omassa kannanotossaan leikkauksen jaksotusta ”vain tilapäiseksi laastariksi” ja vaati leikkauksen kompensoimista kunnille, eli toteuttamista kuntien kannalta kustannusneutraalisti. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoikin viime viikolla valtiovarainministeri Riikka Purran, ps., luvanneen, että leikkaus kompensoidaan.
Kuntalehdelle Purra kommentoi kompensaation mahdollisuutta erittäin niukkasanaisesti.
”Kestämätöntä”
Kaupunginjohtajat muistuttavat, että kuntien rooli ja merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestäjänä, kasvuun investoijina ja uuden tuottajina on merkittävä erityisesti sote-uudistuksen jälkeen.
-Kuntien on jatkossakin pystyttävä suunnittelemaan talouttaan pitkäjänteisesti. On kestämätöntä, että sote-rahoitusmallin valuviat vaikutuksineen synnyttävät talouden suunnitteluun edelleen näin merkittävää epävarmuutta ja yllätyksiä, kannanotossa sanotaan.
Oman haasteensa lähivuosina tuo vuonna 2025 voimaan astuva TE-uudistus, jonka vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä ennakoimattomat.
-Hallituksen on pystyttävä ratkaisemaan syntynyt tilanne sekä erityisesti varmistettava, että vastaavia yllätyksiä ei jatkossa aiheudu. Sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan TE-uudistuksen kokonaisvaikutukset kuntatalouteen on kyettävä arvioimaan. Ne eivät saa heikentää kaupunkien ja kuntakentän kasvun edellytyksiä, kaupunginjohtajat vaativat.
C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus löytää nopeasti toimenpiteet kuntien talouden rahoituspohjan kehityksen ennakoitavuuden parantamiseksi ja pitkän aikavälin kestävyyden vahvistamiseksi.
C21-kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä. Näissä kaupungeissa sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.
Lue myös:
