Ilman sotea valtionosuusuudistus olisi pitkällä: ”Sote-erien plussat ja miinukset pitäisi lyödä lukkoon sekä kompensoida tilannetta tasauserillä”
Selvityshenkilö Arto Sulonen sanoo, että laskelmien lähettämisessä kuntiin ilman sote-eräratkaisua ei olisi ollut tolkkua. Kuva: Kuntaliitto
Kuntien on äärimmäisen vaikea suunnitella tulevaa, sillä niin moni asia on auki.
Nykyisellä hallituskaudella on aloitettu monta isoa suoraan kuntatalouteen vaikuttavaa uudistusta. Lähes jokainen niistä tuntuu junnaavan. Äkkiseltään voisi kysyä, jaksavatko päättäjät kiinnostua kunnista, kun huomio ainakin julkisuuden valossa näyttää kohdistuvan hyvinvointialueiden tilanteeseen.
Kuntia koskettavista junnauksista merkittävin on valtionosuusuudistus. Valtionvarainministeriö tiedotti viime viikolla, että uudistus siirtyy.
Ei laskelmia ilman sote-eriä
Talouden ennustaminen ei tunnetusti ole helppoa, mutta tulevien lähivuosien ennustaminen on tavanomaistakin vaikeampaa, koska tulevasta valtionosuusuudistuksesta ei ole saatu tietoa eikä myöskään minkäänlaisia kuntakohtaisia laskelmia. Uudistusta siirrettiin vuodella eteenpäin, vuoteen 2027.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Siirto tuskin tuli isona yllätyksenä, sillä kuntiin ei ollut alkusyksyn aikana tullut minkäänlaisia ennakkotietoja tulevasta.
Tietoja tulevista valtionosuuksista on kuitenkin odotettu kunnissa kaikkein hartaimmin.
Selvityshenkilö Arto Sulonen sanoo, että lykkäyksellä ei uudistuksen isoa kysymystä ratkaista. Isolla kysymyksellä hän tarkoittaa sote-eriä.
Valtionosuusuudistuksen valmistelua jatketaan nyt virkavalmistelussa.
– Olemme matkan varrella käyneet läpi kaikki valtionosuuksien osatekijät. Lukuisa määrä laskelmia on tuotettu auttamaan palapelin rakentamista, Sulonen kertoo.
Kuntakohtaisia laskelmia ei ole voitu antaa, koska poliittisessa päätöksenteossa ei ole saatu ratkaistua, mitä uudistuksessa tehdään sote-erille. Muiden kriteerimuutosten vaikutukset uudistuksessa hukkuvat sote-erien käsittelyyn. Vaikka kaikki muut kriteerit laskettaisiin, laskelmien vaikutus hukkuisi sote-eriin.
– Laskelmien lähettämisessä kuntiin ilman sote-eräratkaisua ei olisi ollut tolkkua, Sulonen sanoo.
Pitkät siirtymäajatkaan eivät toimisi
Soten kustannusten siirto on tarkoittanut käytännössä muun muassa sitä, että yli kymmenen kuntaa maksaa nyt valtiolle valtionosuuksia. Erityisesti näissä kymmenessä kunnassa toivottiin nopeaa uutta valtionosuusohjelmaa, jotta valtio lopettaisi laskuttamisen.
Kuluvana vuonna valtionosuuksia valtiolle maksavat Eurajoki, Hamina, Hanko, Harjavalta, Kaavi, Kaskinen, Kemi, Kouvola, Kustavi ja Pertunmaa. Eurajoen ja Kouvolan lasku on lähes 5 miljoonaa euroa, Kustavin 280 000 euroa.
Valtiovarainministeriö on puolustanut tilannetta sanomalla, että negatiiviset valtionosuudet ovat seurausta tasauksista: näiden kuntien kontolta siirtyi hyvinvointialueille enemmän sote-kustannuksia kuin tuloja. Sote-erillä tilannetta on tasattu tiettyyn rajaan asti.
Hallitusohjelman rivien välejä lukemalla voi saada käsityksen, että sote-erät haluttaisiin siivota pois valtionosuuslaskelmasta.
Sulonen pohtii, ettei aivan selvää ole tainnut olla, mitä sote-erien poistaminen itsenäisinä valtionosuusperusteina tarkoittaa eri kunnille. Sote-erät ovat aina väistämättä mukana laskettaessa uudistuksen kustannusvaikutuksia verrattuna nykyjärjestelmään.
– Ei ole ollut helppoa hahmottaa myöskään, että sote-erien erilainen kohtelu keikauttaa laskelmat aina uuteen asentoon.
Sote-erien vaikutuksista ei päästä kokonaan eroon edes hyvin pitkillä siirtymäajoilla. Tasauserät ovat joissakin kunnissa jopa yli tuhat euroa asukasta kohti.
Helpommaksi tilanne kävisi vain, jos uudistukseen tulisi kunnolla lisärahaa. Mutta kyseessä on nollasummapeli.
– Ainoa mahdollisuus on lyödä lukkoon jotkut plussien ja miinusten rajat ja kompensoida tilannetta pysyvällä tasauserällä.
Ilman sotea uudistus olisi – ainakin selvityshenkilöiden, Sulosen lisäksi Eero Laesterän, osalta – pitkällä.
Lisäselvitysten tarve jäi epämääräiseksi
Valtiovarainministeriö ilmoitti valtionosuuslykkäyksestä tiedottaessaan, että päätöksentekoa varten tarvitaan lisäselvityksiä.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen on vaatinut tietoja, mitä selvityksiä ministeriö kaipaa.
Sulonen sanoo, että toimeksiantoon sisältyneet selvitykset valmistuivat ajallaan eikä lisäselvitysten tarvetta tullut esille ennen ministeriön ilmoitusta.
Sulosen mukaan tarvetta lisätietoon on ainakin vieraskielisyyden kustannuksista. Selvityshenkilöt yrittivät saada niistä selkoa viime kesän aikana yhdessä kasvavien kaupunkien kanssa.
– Ehkä sitä voisi selvittää lisää, nyt kun uudistusta siirrettiin.
Tietoa kaivataan muistakin hankkeista
Valtionosuusuudistuksen lisäksi lykkäystä on tullut myös kiinteistöverouudistukselle.
Kunnissa odotetaan tietoja myös siitä, miten normien purku etenee. Normien keventämisohjelmassa ollaan karsimassa kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta sekä toteutustapojen sääntelyä.
Epäluottamusta herättää ensi vuoden alussa voimaan tuleva TE-uudistus. Valtio lupasi, että kun työllisyydenhoidon tehtävät siirtyvät kunnille, kulut tehtävästä korvataan. Monessa kunnassa on kuitenkin ehditty laskea, ettei näin ole käymässä.
Epäilyjä herättää myös rahojen riittävyys oppimisen tuen uudistuksessa. Hallituksen tarkoitus on siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen. Esi- ja perusopetusta koskevat muutokset on tarkoitus saada voimaan elokuussa 2025.
Esimerkiksi Vantaalla on laskettu, että valtiolla ei ole ollut realismi mukanaan, kun se on arvioinut uudistuksen kustannuksia.
Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan kuntatalouteen. Muutoksien odotetaan tulevan voimaan vuonna 2026.
Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjauksia sidosyksikköjen käytöstä, sillä hallitus haluaa tehostaa julkisia hankintoja ja saada aikaan säästöjä.
Toteutuessaan muutokset vaikuttaisivat kuntakonserneihin ja palveluiden järjestämisen.
Lakiluonnos on tulossa aikataulun mukaan eduskuntaan ensi syksynä.
Lue myös:
