Kuntaliiton alustava hintalappuarvio laajeneville tehtäville 650 miljoonaa euroa – Kuntaliiton Reina toivoo kustannusarviointiin tiivistä yhteistyötä kuntien ja valtion välillä

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toivoo, että uuden hallitusohjelman kirjausten, jotka koskevat kuntien tehtävien laajentamista, käytännön toteutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä valtion ja kuntasektorin kesken.

Vain tällä tavalla kustannusarvio on mahdollista pitää realistisena, Reina muistuttaa.

Kuntaliiton tuoreen laskelman mukaan tehtävien laajentamisesta on kertymässä vähintään 650 miljoonan euron kustannukset.

– On riskinä, että tästä puuttuu noin 250 miljoonaa verrattuna hallitusohjelman liitteessä esitettyihin lukuihin, Reina sanoo.

Esimerkiksi ympärivuotisen hoivan yksikköjen sitova hoitajamitoitus 0,7 ja oppivelvollisuuden pidennys 18 ikävuoteen sekä maksuton toisen asteen koulutus näyttävät kustannusarvioissa kovin erilaisilta, kun verrataan hallitusneuvotteluissa esiintyneitä lukuja ja Kuntaliiton arvioita. Kuntaliiton mukaan hoitajamitoitus tuo arviolta 200 miljoonan euron, jopa 250 miljoonan, kustannukset, kun hallitusohjelmassa kustannuksiksi on arvioitu 70 miljoonaa euroa. Oppivelvollisuuden pidennys ja maksuton toinen aste puolestaan maksaisivat Kuntaliiton alustavan arvion mukaan 183 miljoonaa euroa, kun hallitusohjelman arvio on 107 miljoonaa.

Reina kuitenkin muistuttaa, että paljon riippuu eri palveluja koskevien uudistusten toteuttamistavasta ja aikataulusta.

– Lukuihin on suhtauduttava varauksella.

Hallitusneuvotteluja johtanut tuleva pääministeri Antti Rinne, sd., ei osannut maanantaina sanoa kokonaishintalappua kuntien uusille tehtäville ja nykyisten tehtävien laajentamiselle.

Kuntien kustannuksiin vaikuttavat oppivelvollisuuden laajentamisen ja hoivan hoitajamitoituksen lisäksi mm. lupaus seitsemässä päivässä lääkäriin pääsystä, täysimääräisen subjektiivisen varahaiskasvatusoikeuden palauttaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen.

Kuntalehden kysyttyä Rinteeltä maanantaina alustavaa hintalappuarviota kuntien tehtävien laajentamiselle Rinne vastasi:

– Tällä hetkellä en pysty sanomaan tuohon mitään. Koko hintalappu pysyy kuitenkin siinä 1,2-1,3 miljardin sisällä pysyvien menojen osalta.

Hallitusohjelman liitteissä päätösperusteisiin pysyviin menomuutoksiin on varattu 1,23 miljardia euroa.

Reina pitää hyvänä, että hallitusohjelman kirjauksissa on mainittu 100 prosentin rahoitus laajeneviin tehtäviin ja veromenetysten täysi kompensaatio. Ristiriitaisuuttakin voi silti löytää.

– Kun tehtäviä ja velvoitteita on aika paljon, ja jos ei valtion puolellakaan ole niiden kokonaishintalappua arvioitu ja kuitenkin kun on mitoitettu hallitusohjelmassa tietyt menot, herää kysymys, miten mitoitus hoituu ja miten se on tehty.

– Toki pitää sanoa, että jokainen lisääntyvä ja laajeneva tehtävä vaatii oman valmistelun: siihen vaikuttaa, mikä sisältö on ja missä aikataulussa tehtävä tulee voimaan. On toivottavaa, että valmistelu tehdään valtion ja kuntasektorin tiiviissä yhteistyössä, että saadaan realistiset kustannusarvioinnit.

– Jos kustannusvaikutukset on laskettu realistisesti ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet pystytään ratkomaan, silloin kunnilla on edellytykset selviytyä tehtävistä ilman, että se johtaa mittaviin kunnallisverojen korotuksiin, jotka taas olisivat työllisyys- ja tulonjakovaikutusten kannalta ongelmallisia.