Kuntaliitto: Työllisyyden kuntakokeilua on syvennettävä
Rahoitusvastuun siirto ei paranna kuntien mahdollisuuksia puuttua pitkittyvään työttömyyteen, muistuttaa Timo Kietäväinen. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliitto esittää työllisyyspoliittisen kuntakokeilun syventämistä tarkoin rajatulla kuntajoukolla. Muutamat kokeilukunnat voisivat ottaa vastuulleen kaikki alueensa työmarkkinatuen saajien työllisyyspalvelut.
Kuntaliiton hallitus hyväksyi torstaina liiton työpoliittisen ohjelman, joka linjaa kuntien vahvistuvaa roolia työllisyyden hoidossa sekä vaatii kunnille kasvavan roolin hoitamiseen riittävää toimivaltaa ja voimavaroja.
Kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden palveluista ja työttömyysturvan rahoituksesta on lisääntynyt jatkuvasti. Työmarkkinatukiuudistuksen ja työttömyyden pitkittymisen myötä kuntien työmarkkinatuen maksuosuudet kasvavat ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Tästä lisärasitteesta valtio kompensoi 75 miljoonaa euroa.
– Rahoitusvastuun siirto ei paranna kuntien mahdollisuuksia puuttua pitkittyvään työttömyyteen. Uudistus ei lisännyt kuntien keinovalikoimaa työttömien aktivoinnissa. Uudistus vaikeuttaa erityisesti rakennemuutospaikkakuntien asemaa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma perää vaikuttavia palveluja ja riittäviä resursseja kunnille työmarkkinatuen rahoitusvastuun vastapainoksi. Perinteisesti työvoimapalvelujen järjestäminen ja työttömien ohjaus on ollut valtion vastuulla, mutta nykytilanteessa palvelut eivät enää kohtaa paikallista tarvetta.
– Kuntaliiton tavoitteena on vahvistaa paikallisia mahdollisuuksia järjestää työmarkkinatuen saajille työllistymistä edistäviä palveluja TE-toimistojen ottaessa vastuun muiden työttömien palveluista, sanoo Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen.
Hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeilu jatkuu ensi vuoden loppuun. Kokeilukunnissa on kehitetty uusia palveluja ja toimintamalleja moniammatillisena yhteistyönä.
Kokeilua tulisi Kuntaliiton mielestä syventää niin, että määrätyt kokeilukunnat ottavat vastuulleen kaikki alueensa työmarkkinatuen saajille suunnatut työllisyyspalvelut. Kokeilussa kunnille siirretäisiin kaikki kohderyhmän työllisyyspalveluihin liittyvät resurssit ja toimivaltuudet. Kokeiluun pitäisi pystyä kytkemään paremmin mukaan elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt.
Jatkokokeilussa tulisi kyetä poikkeamaan nykyisestä lainsäädännöstä, mikä nyt käynnissä olevassa kokeilussa ei ole ollut mahdollista.
– Kunnille on turvattava riittävät resurssit ja valtuudet työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen, jotta ne pystyvät edistämään työmarkkinatuen saajien työllisyyttä, pitämään pitkittyvästä työttömyydestä aiheutuvat kustannukset kurissa ja turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta, Tommi Eskonen sanoo.
Aikuiskoulutus koottava valtion vastuulle
Kuntaliiton työpoliittisen ohjelman toinen keskeinen esitys on selvittää ammatillisen aikuiskoulutuksen kokoaminen yhteen, jotta aikuiskoulutuksen työelämälähtöisyys ja riittävä resursointi voidaan turvata.
Koko aikuiskoulutus tulisi siirtää valtion rahoitusvastuulle samalla kun selvitettäisiin mahdollisuudet siirtää työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama työpoliittisen aikuiskoulutuksen rahoitus ja hallinnointi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. TEM varmistaisi edelleen työttömän työttömyysturvan saannin edellytykset ja rahoittaisi kulukorvauksen koulutuksen ajalta.
Kuntaliitto tukee alueellista yhteistyön lisäämistä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun avulla. Työvoiman palvelukeskuksia on nyt 38 ja niissä on mukana 124 kuntaa. Ensi vuoden alusta tämä kuntien, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan yhteinen toimintamalli laajennetaan koko maahan. Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva laki velvoittaa TE-toimiston, kunnat ja Kelan hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään yhdessä.
