Lemistä uusi kriisikunta, kunnanjohtaja odottaa keskusteluja ministeriön kanssa rauhallisena
Lemi on aloittamassa kriisikuntamenettelyn valtiovarainministeriön kanssa.
Etelä-Karjalassa sijaitsevan Lemin talous on ollut monta vuotta peräkkäin alijäämäinen.
– Tilanne ei näytä korjaantuvan. Virallista päätöstä ei vielä ole, mutta kunnan kanssa on hyvä aloittaa arviointimenettely ja selvittää, mitä kunnassa voidaan tehdä, sanoo finanssineuvos Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.
Lemi on ministeriön kriisikuntalistan uusin tulokas. Tarkassa seurannassa ovat viime vuosina olleet Kyyjärvi, Haapajärvi, Kauhajoki ja Pertunmaa.
Lemillä on ollut alijäämää emokunnan taseessa vuodesta 2017 alkaen. Kauhajoen tilanne on ollut samankaltainen, mutta kunta on saamassa tilanteen hallintaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Seuraamme myös Kauhajoen tilannetta edelleen, Lappalainen sanoo.
Haapajärven tilanne on helpottumassa tuulivoiman ansiosta, ja kunnalla on vielä muutama vuosi aikaa taloutensa järjestämiseen.
Kyyjärvellä puolestaan on kunnista suurin määrä taseeseen kertynyttä alijäämää asukasta kohti, mutta summa on tullut alaspäin.
– Kunnan käyttötalous on kunnossa. Toivon mukaan tilanne hoituu, ettei arviointimenettelyä tarvitse aloittaa.
Pertunmaa on kysymysmerkki. Alijäämä on kasvanut, ja nyt pohditaan, kykeneekö kunta hoitamaan sitä vai jatkuuko talouden kierre alaspäin.
Kunta on myynyt ja pyrkii myymään lisää osakkeitaan ja metsää, pitäisi vain löytää lisää ostajia.
Nyt pohditaan, tulisiko arviointimenettely aloittaa myös Pertunmaan kanssa.
Iso Ekosten lisälasku sotki taloutta
Lemin kunnanjohtaja Kati Rekola sanoo, että taustalla pitkittyneessä alijäämässä on Eksotelta 2017 tullut iso lisälasku. Sen jälkeen tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Inflaatio ja korkojen nousu ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Varsinaisia isoja investointeja kunnalla ei ole ollut. Merkittävin on ollut Tuomelankankaan uusille tontille rakennettu infrastruktuuri.
– Kuluja tuli arvioitua enemmän, mutta meidän alijäämässämme se ei ole suurin syy, Rekola sanoo.
Hän näkee kunnassa kuitenkin valonpilkahduksia, joista yksi tärkein on ikärakenne. Lähes 10 prosenttia kunnan asukkaista on alle 15-vuotiaita. Luku on ainakin eteläkarjalaisittain hyvä.
– Meillä riittää asiakkaita sekä varhaiskasvatukseen että kouluun.
Suuri lasten määrä on hyvä myös sikäli, että valtionosuuksia kohdistetaan juuri tuohon ikäryhmään.
Työttömyysaste on sekin alueen muihin kuntiin verrattuna matala.
Kunnan väkiluku on pysytellyt 3 000:n paikkeilla yli kymmenen viime vuotta.
Rekola odottaa rauhallisena keskusteluja valtiovarainministeriön kanssa. Hän itse on sitä mieltä, että alijäämä on selätettävissä. Mutta tiukkaa kulukuria ja sopeuttamista se vaatii edelleen.
Erityisen tarkkaan on mietittävä rakenteellisia tekijöitä. Lemiin kuuluu kolme isoa kyläkeskusta, kouluja on kaksi ja varhaiskasvatuksen yksikköjä kolme.
– Edessä on hankalia poliittisia kysymyksiä, joita pitää yhdessä miettiä.
Tuulivoimasta ei ole tulolähteeksi puolustusvoimien aluevalvonnan tutkien takia.
– Soten takia ei kuitenkaan tule enää yllätyksiä, ja voimme ennustaa taloutta pitkäjänteisemmin. Saa nähdä, mitä Lappeenranta-vetoinen TE-uudistus tilanteeseemme vaikuttaa.
Kaupunkeja mukaan arviointimenettelyyn?
VM:n Lappalainen huomauttaa, että valtiolta tulleet koronatuet auttoivat hetken aikaa monia kuntia.
– Niitä maksettiin valtionosuuksissa 2020, vaikkei kunnalla olisi juuri koronamenoja ollutkaan.
Lappalaisen mielestä eriytymiskehitys on sittemmin voimistunut ja koskee etenkin pieniä ja väestöä menettäviä kuntia.
Sote-uudistuksen vaikutuksia päästään arvioimaan tämän vuoden tilinpäätöstietojen jälkeen.
Kriisikuntalistan kunnat ovat perinteisesti pieniä, mutta listalla on aiemmin ollut myös esimerkiksi Kemi. Kaupunki joutuu tekemään töitä alijäämänsä takia edelleen.
Lappalainen huomauttaa, että Kemin lisäksi myös esimerkiksi Mikkelillä on alijäämää taseessaan. Kaupunki lähestyy arviointimenettelyä.
– Toivottavasti kaupungit saavat taloutensa kuntoon ilman arviointimenettelyä. On viimeinen keino lähteä ulkopuolisen silmin katsomaan, mitä on tulossa ja miten tilanteessa tulisi toimia.
