SOSTE esittää haittaveroja ja sosiaaliturvan leikkausten lopettamista
Kuva Jan Sandvik, Apteekkariliitto
SOSTE on huolissaan lääkekorvausten omavastuun nostamisen seurauksista.
Monta vuotta jatkunut sosiaaliturvan leikkaaminen ja jäädyttäminen lopetetaan ja ainakin osa leikkauksista kompensoidaan, esittää SOSTE ry kehysriihitavoitteissaan. Järjestö kiinnittää huomiota muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin ja omavastuiden kasvattamiseen, mikä on järjestön mukaan johtanut lääkkeistä ja hoidosta tinkimiseen ja velkaantumiseen. Vuonna 2016 asiakasmaksuista aiheutuneita ulosottotapauksia oli lähes 400 000.
Sairauksista aiheutuneet kustannukset voivat nousta moninkertaisiksi, jos ihmiset jättävät korkeiden maksujen vuoksi hakematta apua sosiaali- ja terveysasioissa. Lisäksi monissa maksuissa hallinnolliset kulut voivat olla suuremmat kuin perityt asiakasmaksut, järjestö katsoo.
Lääkkeistä tingitään
”THL:n ATH-kyselyaineiston mukaan köyhyyskokemukset ovat kasvaneet aikavälillä 2013–2015 ja niiden henkilöiden osuus, jotka ovat joutuneet tinkimään lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, kasvoi 20,5 prosentista 23,4 prosenttiin”, SOSTE toteaa.
Järjestö viittaa myös Katri Aaltosen viime vuonna valmistuneeseen väitöskirjaan, jonka mukaan pienituloisista tai paljon sairastavista jopa lähes joka kolmas joutuu ainakin toisinaan tinkimään terveydenhoidostaan tai tekemään valintoja välttämättömien lääkkeiden ja ruuan tai muiden tärkeiden elämiseen liittyvien kulujen välillä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lääkkeistä säästävien määrä on ollut viime vuosina nousussa. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut vievät jopa 40 prosenttia perheen käytettävistä tuloista, SOSTEn muistiossa todetaan.
Yleisradion radio ykkösen Ykkösaamussa haastatellun SOSTEn pääsihteerin Vertti Kiukaksen mukaan Suomessa omavastuut ovat verrattain korkeat.
Sokerille, alkoholille ja tupakalle lisää veroja
SOSTE haluaa lisätä valtion tuloja ottamalla käyttöön sokeriveron, jatkamalla alkoholiveron ja tupakkaveron korotuksia sekä luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta. Yhteensä esitykset voisivat SOSTEn mukaan tuoda valtiolle runsaat 505 miljoonaa.
Suomi luopui aikanaan makeisverosta EU:n tulkintojen takia. SOSTEn mukaan sokerivero kuitenkin voitaisiin ottaa käyttöön kansanterveysperusteisena.
Kiukas huomautti Ylen Ykkösaamussa, että sokerivero vaikuttaisi erityisesti lasten ja nuorten kulutuksessa, sillä heillä on usein rajallisesti rahaa käytettävissään.
Järjestön esittämät menolisäykset olisivat yhteensä 460 miljoonaa. Suurin menolisäys SOSTEn alustalla on perusturvan indeksijäädytysten peruminen, johon se esittää 200 miljoonaa. Asiakasmaksujärjestelmän uudistamiseen SOSTE esittää 120 miljoonaa ja asiakasmaksujen poistamiseen sote-keskusten suoran valinnan palveluista 37 miljoonaa.
”Kestävässä verolinjassa veropohjaa laajennetaan erilaisilla haittaveroilla ja puututaan määrätietoisesti tuloeroihin. Kaikissa veropäätöksissä tulee arvioida vaikutukset kansanterveyteen, pienituloisten toimeentuloon sekä laajempiin hyvinvoinnin edellytyksiin”, SOSTE esittää.
2015 tapahtui käänne
Kokonaan perusturvan varassa elävien ihmisten määrä on SOSTEn mukaan kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 heitä oli noin 250 000 henkeä eli 4,7 prosenttia suomalaisista. Määrä on lisääntynyt lähes 55 000:lla vuodesta 2010.
Perusturvan taso kattaa SOSTEn tietojen mukaan 73–93 prosenttia kohtuullisen minimin kulutuksesta yksin vuokralla asuvalla. Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturva kattaa vain noin 73 prosenttia minimibudjetista.
SOSTEn selvityksen perusteella ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa, kun taas hyvätuloisille ne ovat tarjonneet myönteisen kehityssuunnan.
Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on SOSTEn mukaan heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 100 000 lasta.
