Tätä mieltä: Suomi tarvitsee innostuneita kuntajohtajiaan
Etenkin naisjohtajat näyttävät kokevan säännöllisesti stressiä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin, kirjoittaa Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas.
Kuntajohtajien työ on raskasta, mutta samaan aikaan kiinnostavaa. Sen huomasi elokuun puolivälissä Hyvinkäällä pidettyjen kuntajohtajapäivien tunnelmasta: keskustelut olivat vilkkaita, huolia jaettiin, mutta epätoivoon ei tuntunut olevan aihetta ongelmista ja tiukasta taloudesta huolimatta.
Tuoreen selvityksen mukaan suurin osa johtajista on innostuneita ja motivoituneita. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että etenkin naisjohtajat näyttävät kokevan säännöllisesti stressiä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin.
Hänen mielestään kuntajohtajien hyvinvointikyselyn tulokset antavat viitteitä myös työolosuhteiden normalisoitumisesta koronavuosien ja taloudellisesti akuuttien huolivuosien jälkeen.
Kuntalehden haastattelema Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo työn olevan parhaimmillaan ”erittäin palkitsevaa ja koukuttavaa”. Hän sanoo kokevansa samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että tekemisen vapautta. Työ on monipuolista vaihtelevaa ja konkreettista.
Kuntalaisena ja kunta-alaa journalistina vuosikymmenet seuranneena selvityksen positiivinen tulos jopa hiukan yllättää. Yhteiskunta muuttuu monella tavalla. Kuntien tilanteet ovat monenlaisia ja kuntajohtajien paineet ovat suuret.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntalaisilla on omat odotuksensa, medialla omat ja luottamushenkilöt painavat päälle.
Aina luottamusjohdon taito kuntajohtajan esihenkilönä ei riitä. Johtaminen on ihan oma ammattinsa. Toisaalta hyviäkin esimerkkejä on siitä, miten luottamushenkilöt ja virkamiesjohto tunnistavat omat roolinsa ja yhteistyön välttämättömyyden.
Pahimmillaan luottamushenkilöt eivät anna viranhaltijoiden tehdä rauhassa työtään.
Kuntajohtajia pyydetään tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja erityisesti työn alkuvaiheessa paineita osallistua kaikkeen on. Vuosien mittaan kunnan sisällä voidaan tehdä työnjakoa siitä, kuka osallistuu mihinkin.
Pienissä kunnissa delegointimahdollisuuksia ei välttämättä ole. Myös kuntajohtajat ovat ihmisiä ja siten erilaisia. Kun yksi nauttii juttuhetkistä kuntalaisten kanssa jopa kauppaostoksilla, haluaa toinen vetäytyä yksityiselämään toiselle paikkakunnalle.
Ihan oma maailmansa on sosiaalinen media, jossa keskustellaan kiivaasti, asian vierestä ja joskus asiastakin, toisinaan myös asiallisesti. Siinä vaiheessa, kun arvostellaan jopa pukeutumista, ollaan aika järkyttävällä tiellä.
Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi.
Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia.
Tässä asiassa on työstämistä. Onneksi kuntajohtajien verkosto on tiivis ja apua on saatavissa. Suomalaiset kunnat tarvitsevat hyvinvoivia johtajiaan ja jokainen ansaitsee saada arvostavan kohtelun.
Tiina Ojutkangas
Kuntalehden tuottaja
Lue myös:
