THL: Lastensuojelun henkilöstömitoitus suurimmaksi osaksi kunnossa, Vantaa maksaa sosiaalityöntekijöille kuukauden ylimääräisen palkan
Puolet sosiaalityöntekijöistä oli huolissaan lastensuojeluasiakkuuden liian varhaisesta päättämisestä asiakasmitoituksessa pysymiseksi.
Suurin osa kunnista ja kuntayhtymistä täyttää lastensuojelun lakisääteisen henkilöstömitoituksen, joka on 35 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden. Tämä käy ilmi THL:n kuntakyselystä.
Kyselyssä kuitenkin todetaan, että alueellista vaihtelua on paljon. Vain noin puolet sosiaalityöntekijöistä arvioi oman asiakasmääränsä olleen lakisääteisissä rajoissa.
Kuntakysely toteutettiin toukokuussa, joten myös tulokset kuvaavat kevään tilannetta. Laki lastensuojelun henkilöstömitoituksesta oli tuolloin ollut voimassa 5 kuukautta.
Kyselyssä on kaksi osaa, joista toinen on suunnattu lastensuojelupalvelujen johtaville viranhaltijoille ja toinen asiakastyötä tekeville sosiaalityöntekijöille.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuluvan vuoden alusta alkaen sosiaalityöntekijällä on saanut olla samanaikaisesti asiakkaana enintään 35 lasta. Mitoitus kiristyy, sillä 2024 alusta asiakkaita saa olla enintään 30.
Asiakkaiden määrässä on isoa vaihtelua. Yksittäisissä kunnissa henkilöstömitoitus oli pienimmillään kaksi ja suurimmillaan 50.
Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä vaihteli esimerkiksi sen mukaan, oliko heillä muitakin kuin lastensuojelun asiakkaita, jolloin mitoitus oli keskimääräistä matalampi.
Vantaalla lisää palkkaa
Lastensuojelun asiakasmäärä on puhuttanut viime päivinä erityisesti pääkaupunkiseutua. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Vantaan kaupungille 800 000 euron uhkasakon lastensuojelun tilanteen takia.
Sakko uhkaa, mikäli kaupunki ei huolehdi sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoituksesta ja riittävästä työntekijämäärästä, aikaa on annettu joulukuun loppupuolelle.
Vantaalla on parhaillaan avoinna lastensuojelussa 12 sosiaalityöntekijän paikkaa.
Kaupunki tekee paljon työtä, jotta lain mukaiseen mitoitukseen päästään. Se on päättänyt maksaa marraskuun alusta rekrytointi- ja sitouttamispalkkiota 1 000 euroa kolmen kuukauden välein kaikille työhönsä sitoutuville lastensuojelussa toimiville sosiaalityöntekijöille.
Palvelupäällikkö Saana Pukkio kertoo, että alan työvoimapulan selättäminen kaiken kaikkiaan on tuhannen taalan kysymys.
– Ministeriötasolta tulisi miettiä yliopistotasolle asti koulutuspolkuja – miten opinnot mahdollistuvat etenkin niille, joilla on jo jokin muu sosiaalialan tutkinto. Pohdittava olisi myös muuntokoulutuksia, oli sitten kyseessä sosionomien muuntokoulutus tai muu yhteiskunta-alan tutkinto. Mukaan alan koulutukseen olisi tosin sanoen saatava sosiaalityön tehtävistä kiinnostuneita.
Pukkio ottaisi tarkasteluun aktiivisesti myös työn ohessa tehtävät oppisopimukset ja kytkisi opintoja yleisemminkin yhä tiiviimmin työnteon käytäntöihin.
– Käytännön töihin tulisi päästä tutustumaan jo alaa harkittaessa. Jos mielikuva ei myöhemmin vastaa todellisuutta, pettymys voi olla suuri.
Myös alan mainetta tulisi nostaa. Työn merkityksellisyys ja arvot korostuvat nykyajan työelämässä, ja tämän tulisi näkyä myös sosiaalityöstä keskusteltaessa.
Kaiken tämä rinnalla pitää työoloja kyetä parantamaan esimerkiksi henkilöstöä osallistamalla ja työn rakenteita kehittämällä. Esimerkiksi tiimi- ja työparityötä pitää vahvistaa yksin työskentelyn sijaan Työajan ja etätyön joustamistakin pitää lisätä.
Myös palkalla on merkitystä. Pukkio huomauttaakin, että kolmen kuukauden välein maksettava rekrytointi- ja sitoutumispalkkio tekee vuodessa 4 000 euroa, joka on kuin kolmannentoista kuukauden palkka.
Suhtautuminen henkilöstömitoitukseen ristiriitaista
THL:n kyselyssä noin puolet sosiaalityöntekijöistä oli huolissaan muun muassa lastensuojeluasiakkuuden liian varhaisesta päättämisestä asiakasmitoituksessa pysymiseksi.
Toisaalta puolet arvioi, että nykyinen asiakasmitoitus tukee lapsen mahdollisuutta tulla kuulluksi, mahdollistaa asiakaslasten tapaamista aiempaa paremmin sekä tukee verkostotyötä ja ajantasaista dokumentointia.
Sekä sosiaalityöntekijät että johtavat viranhaltijat pitivät yleisesti henkilöstömitoitusta tärkeänä ja toivoivat sen ulottamista myös perhesosiaalityöhön ja täysi-ikäisten jälkihuoltoon.
Vastedes kaksi kertaa vuodessa toteutettavan kyselyn avulla seurataan, miten sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden sosiaalityö on järjestetty ja miten lastensuojelun henkilöstömitoitus toteutuu kunnissa.
