Timo Kietäväinen: Kuntien tulot ja menot tasapainoon
Maan hallituksen budjettiriihessä tekemät ratkaisut julkisen talouden tasapainottamiseksi sisältävät useita merkittäviä toimenpiteitä kunnille. Muuramessa puhunut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää tervetulleena kuntien tehtäviä ja toimintaa ohjaavien normien karsimista miljardin euron toimintaohjelmalla.
– Kuntatalouden tervehdyttäminen edellyttää tehtävien ja rahoituksen tasapainottamista. Millään helpoilla toimilla ei kuitenkaan saada aikaan menojen vähentymistä miljardilla eurolla, Kietäväinen sanoi Keski-Suomen maakuntatilaisuudessa.
– On tärkeää, että aikanaan toimintamenojen vähennykset ovat selkeästi todennettavissa ja että niiden hyöty jää kuntatalouden katteeksi. Kuntapalveluiden turvaamiseksi tarvitaan jokainen sentti syntyvistä säästöistä.
Kuntien tehtäviä kuitenkin lisätään myös ensi ja seuraavana vuonna. Tulossa olevista tehtävistä merkittävin on vaikeasti työllistyvien aktivointivastuita kunnille lisäävä työmarkkinatuen uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Hallitus arvioi keväällä, että uudistus lisää kuntien menoja 150 miljoonaa euroa.
Toinen kuntatalouden alijäämää kattamaan kaavailtu toimenpidekokonaisuus muodostuu kuntien omista toimista ja veronkorotuksista. Näin pitäisi hallituksen kaavailujen mukaan saada tasapainotettua julkista taloutta toisen miljardin euron edestä.
– On pelättävissä, että lyhyellä aikavälillä painopiste on kuntaverojen korotuksissa. Kunnat ovat tehostaneet toimintojaan koko ajan. Tätä kuvaa hyvin se että vuodesta 2011 vuoteen 2012 kuntien henkilöstö väheni 4000:lla. Henkilöstön määrä vähenee edelleen. Erilaiset hallinnolliset uudistusten selvitykset ovat vieneet kuntien johdon aikaa toimintojen tehostamiselta ja tuloksellisuuden lisäyksen mahdollistavat normijoustot tulevat vasta myöhemmin.
Kietäväisen mukaan kuntatalous heikkenee lähivuosina selvästi. Kaavaillut kuntataloutta helpottavat toimet vaikuttavat onnistuessaankin vasta useamman vuoden kuluttua.
– Edessä on kuntaverojen korotuksia ja palvelujen laadun heikkenemistä. Erot kuntien kesken kasvavat. Realistinen työmarkkinaratkaisu helpottaa henkilöstösäästöpaineita, mutta vaikeammassa asemassa olevien kuntien kohdalla niiltä ei voida kuitenkaan välttyä.
Osana hallituksen linjauksia on tarkoitus lisätä valtioneuvoston toimivaltaa kuntaliitoksiin yhtenäisillä kaupunkiseuduilla. Kuntaliiton hallitus on useaan otteeseen linjannut, että kuntauudistus on toteutettava kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.
– Kuntaliitoksista saadaan onnistuneesti vapaaehtoisestikin tehtynä myönteisiä tuloksia vasta vuosien kuluttua. Ennen ja jälkeen kuntaliitoksen kustannukset yleensä nousevat. Pakkoliitostapauksissa tuloksellisuuden lisäys on ratkaisevasti vaikeampaa, koska sitoutumista uuden kunnan yhteiseen tulevaisuuteen ei ole samalla tapaa kuin vapaaehtoisissa liitoksissa, Kietäväinen sanoi.
