Kaavoituksessa ja rakentamisessa on otettava huomioon luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin, vaatii valtaosa barometriin vastanneista
Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa, näkee 89 prosenttia vastaajista. Piirros: Tarmo Koivisto
Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 ilmasto- ja luontobarometrien vastauksista.
Kuntapolitiikassa vihreät investoinnit tunnistetaan elinvoiman lähteiksi, mutta niiden ympäristövaikutukset jakavat mielipiteitä.
Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kerrotaan, että kunnat investoivat parhaillaan puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kuten päästöttömiä voimalaitoksia, tulee rakentaa, vaikka se voi aiheuttaa luontohaittoja.
Enemmistö vastaajista (78 prosenttia) katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi kompensoida eli hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
– Kunnissa käytävässä vihreän siirtymän keskustelussa korostetaan hankkeiden hyötyjen ja haittojen tarkkaa arviointia. Teollisuuden ja yhteiskuntien siirtymisessä kohti hiilineutraaliutta punnitaan talouden ja työpaikkojen lisäksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan, Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen sanoo.
– Kyselyjen tulokset osoittavat selkeää tukea sille, että energiantuotannon aiheuttamia luontohaittoja tulisi pyrkiä kompensoimaan, Jalonen lisää tiedotteen mukaan.
Helteisiin varauduttava
Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään kuntapolitiikassa tärkeinä.
Vastaajista 81 prosenttia kokee, että kuntien on varauduttava nykyistä aktiivisemmin ilmastonmuutoksen riskeihin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin.
Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa, näkee 89 prosenttia vastaajista.
Yhtä suuren osan mielestä kuntien tulisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Vastaajista 64 prosenttia näkee, että luonto- ja ilmastopolitiikan tulisi olla yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa, mutta alle puolet (42 prosenttia) kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.
Vaikutukset näkyvät jo
Selvä enemmistö ilmasto- ja luontobarometrien vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen (86 prosenttia vastaajista) ja luontokadon (88 prosenttia vastaajista) vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa.
Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan. Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet (55 prosenttia) vastanneista, tiedotteessa kerrotaan.
Tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista.
Luonnonsuojelu kuitenkin jakaa mielipiteitä. Vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että luontoa suojellaan riittävästi valtakunnallisesti, kun eri mieltä on 44 prosenttia.
Kansaa jakava ruokakysymys
Terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio on noussut julkiseen keskusteluun erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten myötä.
Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että ilmastokestävän, kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen ravinnon.
Tiedotteen mukaan kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 58 prosenttia. Kansaa kuitenkin jakaa kahtia kysymys siitä, tuleeko yhteiskunnan ohjata ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvispohjaista ruokavaliota.
Väittämän kanssa samaa mieltä on puolet vastanneista.
Tutkimuksen toteutus
Verianin toteuttamaan ilmastobarometriin osallistui 1026 ja luontobarometriin 1086 iältään 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Vastaajien taustatietoja olivat mm. sukupuoli, ikä, puoluekannatus, asuminen ja taloudellinen tilanne.
Tässä jutussa esitetyt tulokset ovat pääosin täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevien vastaajien prosenttiosuuksia. Tutkimusten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös:
