Osalla kuntien työntekijöistä suuria vaikeuksia pysyä mukana digitalisaatiossa
Työntekijöiden digitaitojen vahvistamiselle on selkeä tarve, koska kunnissa on siirrytty perinteisistä lähiverkko- ja konesaliratkaisuista pilvipalveluiden piiriin. Kuva:Pixabay
Pohjois-Karjalassa on pistetty merkille, että osalla kuntatyöntekijöistä on suuria vaikeuksia pysyä mukana työn digitalisaatiossa. Tarvetta on sekä matalan kynnyksen koulutuksille että lähituelle, jotta digitaidoiltaan heikommat pysyisivät työelämän tahdissa.
Taklatakseen digiosaamisen haasteita viisi pohjoiskarjalaista kuntaa, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi, käynnistivät viime vuoden elokuussa Vahva osaaminen osaksi arkeamme -yhteishankkeen.
Heti hankkeen alussa kävi ilmi, että kuntiin on päässyt syntymään digiosaamisvaje. Kaikkien työntekijöiden taidot eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin uusia digitaalisia työvälineitä on otettu käyttöön, kertoo hankkeen projektipäällikkö Elina Honkaselkä tiedotteessa.
–Teimme hankekunnissa laajan lähtötilannekartoituksen. Siinä selvisi, että merkittävä osa kuntien työntekijöistä tarvitsee akuutisti apua digiasioissa. Osalla on jopa suuria vaikeuksia pysyä digitalisaatiossa mukana, mikä vaikuttaa jo työhyvinvointiin ja työssä pärjäämiseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Digimentorit apuna työpaikoilla
Digitaidoiltaan heikoimmat työntekijät tarvitsevat erityisesti aikaa harjoitella työssä tarvittavia digitaitoja, yhteisiä pelisääntöjä sekä tukea läheltä, Honkasalo sanoo. Lähitukea ei välttämättä ole löytynyt kaikilta työpaikoilta, ja yhtenä ratkaisuna hankkeessa onkin etsitty ja valmennettu vapaaehtoisia digimentoreita kuntien eri työyksiköihin.
Digimentorit ovat digitalisaatiosta ja tietotekniikasta kiinnostuneita työntekijöitä, jotka saavat käyttää työaikaa lähityöyhteisönsä opastamiseen digiasioissa. He ovat entuudestaan tuttuja työkavereita, joiden puoleen muut voivat kääntyä äkkinäisen digipulman osuessa kohdalle.
Digimentoritoiminta on käynnistetty Joensuussa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä. Kunnista löytyy yhteensä parikymmentä innokasta digimentoria ja Honkaselän mukaan toiminta on osoittanut tarpeellisuutensa.
– Muutamassa kuukaudessa digimentoreille on kertynyt ohjauskertoja melkein sata. Erityisesti heikommat digiosaajat hyötyvät siitä, että apua saa omasta työyksiköstä tutulta ihmiseltä silloin, kun apua akuutisti tarvitsee.
Digimentoritoiminta on vain yksi keino vahvistaa työyhteisöjen digikyvykkyyttä. Hankkeessa kuntien työntekijöiden digitaitoja kasvatetaan myös muun muassa erilaisten koulutuksien, opastuksien ja sparrauksien avulla. Hanke kestää syyskuun 2024 loppuun saakka.
–Meille tärkeintä on työnteon helpottaminen. Kartoitamme ja opetamme työntekijöille sellaisia olennaisia digitaitoja, joiden avulla työn tekeminen olisi jatkossa sujuvaa. Ei siis digiä digin vuoksi, vaan koulutusta tehdään tarve- ja taitotasolähtöisesti, Honkaselkä summaa.
