Tehtävien vähentämistä ei saa lykätä
Tämän ei pitänyt mennä näin, kuvaa budjettiriihen jälkeisiä tunnelmia Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kovista ennakko-odotuksista huolimatta hallituksen budjettiriihi ei tuonut helpotusta kuntien tehtävälastiin. Vaikka hallituksen tavoitteena on pienentää kestävyysvajetta ja vähentää kuntien tehtäviä, niin konkreettisia päätöksiä tehtävien vähentämisestä ei vieläkään syntynyt.
Kokonaiskuvaltaan ensi vuoden budjetti kiristää niin kuntalaisten kuin kuntienkin taloutta.
Tämän ei pitänyt mennä näin. Kun kansainvälisen finanssikriisin jälkimainingeissa Kataisen hallitus heräsi siihen, että julkisen sektorin tuloja ja menoja pitää ruveta tasapainottamaan, niin ankarimmat menosopeutukset ajoitettiin hallituskauden loppupuolelle. Sen sijaan veronkorotukset tehtiin etupainotteisesti.
Usko paremmista ajoista eli voimakkaana, ja viriävän talouskasvun ajateltiin helpottavan menosopeutuksen synnyttämää tuskaa.
Talouskasvu on kuitenkin pettänyt niin päättäjät kuin ekonomistitkin vuosi vuodelta, ja sopeutustoimia on pitänyt tehdä lisää. Nyt raskaimmat säästötoimet ajoittuvat hyvin heikkoon suhdannetilanteeseen. Kuntien rooli säästöjen vastaanottajana on ollut merkittävä, sillä valtiontaloutta on tasapainotettu paljolti kuntien kustannuksella.
Vierailin kuntajohtajapäivillä Porissa. Siellä useat kuntapäättäjät puhuivat keinoista, joilla he ovat lähteneet tasapainottamaan toimintaansa ja taloutta vaikean rakennemuutoksen edessä.
Puheenvuoroissa toistui selvästi yksi yhteinen viesti: Vaikeinta oli saavuttaa aluksi yhteinen poliittinen sitoutuminen siihen, että ajat eivät tästä parane, ja että toimintaa pitää lähteä sopeuttamaan heti. Toisinaan sopeuttaminen merkitsi myös sitä, että joihinkin palveluihin piti satsata aluksi lisää rahaa.
Tuloksekkaat kuntien sopeuttamisohjelmat keskittyivät siihen, miten peruspalvelut pystytään tuottamaan hitaan talouskasvun aikana mahdollisimman laadukkaasti. Tällaisina aikoina ne eivät lähteneet laajentamaan palvelujaan. Usein veronkorotuksia pyrittiin välttämään ja menojen sopeuttamiseen otettiin käyttöön kaikki mahdolliset keinot.
Myös valtakunnan poliitikkojen pitää sitoutua siihen, että ajan kuluminen ei poista rakenteellisia ongelmia. Nykyiseen talouskasvuun ja väestön ikärakenteeseen nähden kuntien tehtäväkenttä on liian laaja.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa on hyvät tavoitteet. Ne pitää toteuttaa pian, mutta realistisin toimin ja totuudenmukaisiin kustannusarvioihin perustuen.
Vaikka oppivelvollisuusiän nostamisesta luovuttiinkin, niin tuore talousarvioesitys on asettamassa kunnille useita uusia lisätehtäviä. Nyt niihin ei ole kerta kaikkiaan varaa.
Minna Punakallio
Kirjoittaja on Kuntaliiton pääekonomisti. Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa 29.8.2014.
