Kaupunkien työntekijät sairastavat aiempaa vähemmän
vähentyneet. Vielä vuosituhannen alussa poissaolot lisääntyivät, mutta
vuodesta 2008 käyrä on kääntynyt selvään laskuun.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa on tarkasteltu säännöllisesti kymmentä kaupunkia.
Korkeimmillaan
vuotuisten sairauspäivien määrä kävi lähes 19:ssä. Tuorein tilastotieto
on toissa vuodelta, jolloin tutkittavat sairastivat tehtyä työvuotta
kohti keskimäärin 17,9 päivää. Yhden päivän muutos ei järisytä, mutta
suuressa ryhmässä se on 50 000 tervettä päivää enemmän.
– Tutkittavissa
kaupungeissa työn kehittämiseen on tarjolla koulutusta ja hyvinvointiin
kiinnitetään huomiota. Työelämän laatu on yhteydessä vähäisempään
sairastamiseen, toteaa professori Jussi Vahtera Työterveyslaitoksesta.
Tutkijan mukaan sairauslomat ovat erinomainen mittari työssäkäyvän väestön terveydentilasta.
– Tutkimukset
osoittavat yhtäpitävästi, että niillä, joille kasaantuu
sairauspoissaoloja, on seurannassa suurempi riski kuolla ennenaikaisesti
kuin niillä, joilla poissaoloja ei ole. Sairaudet ovat siis ihan
todellisia, Vahtera huomauttaa.
Sairaana etätöitä
Luottamukseen
perustuvan omailmoitusmenetelmän on periaatteessa todettu lyhentävän
sairauslomia. Ilman lääkärintodistusta voi olla yhdestä kolmeen päivää
poissa töistä. Lääkäri taas määrää usein kolmen päivän sairausloman,
ettei potilaan tarvitse palata heti vastaanotolle.
Länsimaissa
tavallinen sairauspoissaolo on parisen prosenttia työssäoloajasta, mutta
Suomessa joillakin ammattiryhmillä sairastelu jää paljon alle tämän.
– Sairastamisen
vähäisyys liittyy usein töihin, joita voi vaikkapa tehdä etänä
kotikoneelta. Flunssaisenakin työskennellään, eikä sairaus näin kirjaudu
mihinkään, sanoo ylilääkäri Juha Liira Työterveyslaitokselta.
Esimerkiksi perheellisten keski-ikäisten työhön sitoutuminen on yleensä hyvin vankkaa.
Työterveyslaitos
tutki kymmenisen vuotta sitten väitettä, että viikonloppuja pidennetään
yksittäisillä sairauslomapäivillä. Otannassa oli 1,2 miljoonaa
sairauslomapäivää.
– Mitään piikkiä ei viikonlopun ympärille kertynyt. Yllättäen maanantaisin poissaolojen määrä oli alhaisin, kertoo Jussi Vahtera.
"Ei ulkonaliikkumiskieltoa"
Mehiläisen
työterveys- ja työkykypalvelujen kehitysjohtaja Kari-Pekka Martimo on
huolissaan keskustelusta, jossa sairauslomia väitetään käytettävän
laajamittaisesti väärin.
– Eniten harmittaa niiden puolesta, joilla ei
ole näkyvää sairautta. Kivut tai mielenterveysongelmat eivät
välttämättä näy. Turhilla sairauslomilla rehvastelevat vaikeuttavat
oikeista sairauksista toipuvien tilannetta, Martimo sanoo.
Lääkäri
tarvitsee jokaiseen sairauslomaan diagnoosin, jonka vaikutus työkykyyn
etenkin sairauden alkuvaiheessa perustuu usein työntekijän omaan
arvioon, voiko hän tehdä työtään. Erityisesti työterveyslääkäri
kartoittaa yleensä realistisesti, miten sairaus vaikuttaa työkykyyn.
– Silloin
on yleensä paremmat resurssit välttää liian pitkiä sairauslomia.
Jatkokontrolli hoituu joustavammin kuin ruuhkautuneella julkisella
puolella, Martimo arvioi.
Martimo muistuttaa, ettei sairausloma tarkoita ulkonaliikkumiskieltoa.
– Joissakin sairauksissa rocktapahtumaan osallistuminen voi edistää toipumista.
(KL / STT / Soila Ojanen)
