Kriisikunnilla on edessään vain keppiä, jos porkkana ei maita
Hallituksen kepillä jahtaamia kriisikuntia on nyt kuusi, niistä yksi Pohjois-Karjalan Kitee. Se on jo pyrkinyt ratkaisemaan ongelmansa liittymällä yhteen Kesälahden kanssa ensi vuoden alusta.
Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen arvioi, ettei pakkoliitoksia valmistelevan selvitysmiehen käyttö juuri toisi muutoksia.
–Luulen, että mahdollinen selvitysmies tulisi ehkä vuonna 2014, johon asti kunnilla on aikaa järjestää itse asioitaan, Hämäläinen sanoi tiistaina.
Pakkoliitoksiin kunnanjohtajalla ei ole jyrkkää kantaa.
–Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta jotain on pakko tehdä. Mutta kyllä se "pakkokin" on sanana inhottava. Muutosten pitäisi lähteä paikallistasolta eikä ylhäältäpäin.
Liitokset voimassa viimeistään 2017
Joissakin kunnissa valtiovallan puuttumiseen ollaan jopa tyytyväisiä: toisen kriisikunnan eli Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko katsoo, että valtion tuki on tervetullutta. Kaupunki haluaa konsulttiapua taloutensa korjaamiseen, jotta se vuonna 2017 kelpaisi Kuopion kaveriksi.
–Kartonkitehtaan konkurssi toi 227 työtöntä, mistä seurasi suomenennätysluokkaa oleva verotulojen tippuminen.
Kaupunki laati valtiovarainministeriön kuntaosaston kanssa kolmen vuoden tasapainottamisohjelman, joka hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa.
–Ajatuksena oli, että pannaan tämä talous kuntoon kolmen vuoden ohjelmalla, Kangasperko sanoo.
Kunnille annetaan nyt aikaa huhtikuun alkuun 2014 mennessä päättää, liittyvätkö ne jonkin toisen kunnan kanssa yhteen.
Hallitus lähtee siitä, että liitokset ovat voimassa viimeistään vuonna 2017, mutta tavoitteena on yhä, että ensimmäiset uudet kunnat voisivat aloittaa vuoden 2015 alussa.
Kuntien määrä ei vielä selvillä
Millaisia tulevien kuntien sitten pitäisi hallituksen näkökulmasta olla? Tarkkoja linjauksia eli esimerkiksi väestöpohjan kokoa tai kuntamäärää ei vielä tiistaina linjattu.
Ne selviävät kuun loppuun mennessä, kun rakennelakityöryhmä valmistelee ehdotuksen vahvan peruskunnan kriteereistä.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan hallitus ei ole koko aikana asettanut mitään lukumäärätavoitetta kunnille.
–Lähtökohtamme on se, että joka puolelle maata pitäisi saada alueen omista lähtökohdista mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Luonnollista on se, että mitä suurempia rakennemuutoksia nyt kunnat tekevät, sitä vähemmän kuntia tulee olemaan. Sen näemme paremmin vasta kun rakennemuutos etenee, Virkkunen sanoo.
Kuntauudistus hidastuu siltä osin, että rakennelaki annetaan eduskunnalle ensi keväänä. Alun perin se piti antaa jo vuodenvaihteessa. Nyt kunnille annetaan kuitenkin syksyllä tilaisuus kertoa mielipiteensä uudella lausuntokierroksella sekä rakennelaista että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
(KL / STT / Johanna Vesikallio, Timo Sipilä)
