Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Nimelliset kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin kolmisen prosenttia, mutta kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset pysyivät ennallaan (kasvua 0,1 prosenttia). Tämä on jo kolmas vuosi, jolloin reaalikasvu on pysynyt nollassa.
 
Käänne on merkittävä, sillä suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet näitä kolmea vuotta lukuun ottamatta joka vuosi vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2010 asti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurille kunnille tekemästä kustannusselvityksestä.
 
Menojen kasvu on ollut maltillista erityisesti avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon laitoshoidossa. Erikoissairaanhoidon laitospalvelut ovat osin korvautuneet edullisemmilla avopalveluilla.
 
Kustannussäästöjä kunnissa on saatu aikaan rakenteita uudistamalla ja toimintaa kehittämällä. Myös taloudellinen tilanne on pakottanut kustannussäästöihin.
 
– Menojen kasvun pysähtyminen on nykyisessä taloustilanteessa myönteistä. Hallitusohjelmassakin julkisen talouden vakauttaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Kustannusten pitäisi pysyä kurissa myös tulevina vuosina, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen sanoo.
 
Espoo hillitsi menoja suurista kaupungeista eniten
 
Vuonna 2012 suurimmat ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Oulussa, 2386 euroa asukasta kohden. Tampereen ja Kuopion kustannukset olivat seuraavaksi suurimmat. Tampereen kustannukset olivat 2312 ja Kuopion 2273 euroa asukasta kohden.
 
Pienimmät terveydenhuollon kustannukset, 2061 euroa asukasta kohti, olivat Espoossa. Espoossa kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Espoon kustannukset alenivat kaksi prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.
 
– Espoon lukuja alentaa se, että asukkaat käyttävät keskimääräistä enemmän yksityisiä lääkäripalveluja sekä työterveyshuoltoa, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni.
 
– Lisäksi Espoossa tarvitaan palveluja vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kun kuntien kustannukset tarvevakioidaan, Espoo ei ole vertailussa kustannuksiltaan edullisempien kuntien joukossa. Suurista ja keskisuurista kaupungeista pienimmät tarvevakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Lahdessa ja Imatralla, lisää Kuntaliiton erityisasiantuntija Teija Mikkola.
 
Sipoo keskisuurten kuntien suurin menojen hillitsijä
 
Keskisuurista kunnista Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat vertailukunnissa viime vuonna 3724 euroa asukasta kohti. Reaalikustannukset kasvoivat pari prosenttia edellisvuodesta.
 
Keskisuurista kunnista Sipoon kustannusten kasvu alitti eniten palkkojen ja hintojen kehityksen. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Sipoon terveydenhuollon kustannukset alenivat 6,1 prosenttia. Koko sosiaali- ja terveystoimen kustannukset alenivat 3,5 prosenttia. Sipoon kustannukset olivat vertailukuntien kolmanneksi pienimmät.
 
Myös Salossa ja Kemissä sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvu oli hyvin maltillista. Kasvua oli 0,2 prosenttia.
 
– Kemissä vakinaistettiin lastensuojelun vastaanottoyksikön toiminta. Se on tarkoitettu lyhytaikaisiin sijoituksiin lapsen ja hänen perheensä palvelutarpeen arvioimiseksi ja pitkäaikaisen sijoituksen välttämiseksi. Vastaanottoyksikkö on vähentänyt ulkopuolisten sijoitusten ja erityisesti ostopalvelujen tarvetta, toteaa Kemin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen.
 
Kaikkein pienimmät sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavilla Mäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 3 454 euroa asukasta kohti.
 
Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain
 
Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
 
Keskisuurten kuntien kustannusvertailu ulotettiin nyt kymmenettä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin. Näin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
 
– Selvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne. Ikävakiointi tulee aina tehdä, jos halutaan verrata kuntien välisiä kustannuksia, erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta korostaa.
 
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
 
Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tuusula, joukossa Kainuun maakuntayhtymä ja Mustijoen perusturva.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä