Nämä ovat Suomen oikeistolaisimmat ja vasemmistolaisimmat kaupungit – tarkista oman kuntasi ja alueesi poliittinen ilmapiiri
Joka kuntaan ja alueeseen mahtuu erilaisista arvopohjista kumpuavia ääniä päätöksenteossa. Vaaleissa mitataan, kenen ääntä halutaan kuulla eniten. Kuva: Pixabay
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu ja Tietomuotoilutoimisto KRUT
Vaalikoneet ovat entistä tärkeämpiä työkaluja äänestäjille sopivan puolueen ja ehdokkaan löytämiseksi. Erityisen tärkeitä ne ovat Suomen kaltaisessa avoimen listajärjestelmän vaalijärjestelmässä, jossa äänestäjä voi ja joutuu äänestämään suoraan ehdokasta.
Helsingin Sanomien kuntavaalikoneeseen vastasi yhteensä 16 339 ehdokasta, joista 16 131 ehdokasta oli vastannut vaalikoneen arvokysymyksiin, jonka perusteella HS määrittelee ehdokkaan asemoitumisen arvonelikentällä. Kuntavaaleissa on 29 950 ehdokasta, eli asemoituminen on tiedossa 54 prosentin osalta.
Aluevaalikoneeseen oli vastannut 5 794 ehdokasta kaikkiaan 10 097:stä, joista 5 750 ehdokkaalle eli 57 prosentille asemoituminen on HS:n vaalikoneessa määritelty.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksittäisten asia- tai arvokysymysten sijaan ehdokkaita tarkastellaan tässä perinteisellä nelikentällä, jonka ulottuvuudet ovat vasemmisto-oikeisto ja arvoliberaali-arvokonservatiivi. HS on uutisoinnissaan kuvannut, minkä kysymysten perusteella se määrittää ehdokkaiden asemoitumiseen tällä nelikentällä.
HS:n vaalikonevastausten perusteella istuvat kunnan- ja aluevaltuutetut ovat lähes kaikkialla ja lähes kaikissa puolueissa konservatiivisempia ja oikeistolaisempia kuin haastajat eli ne ehdokkaat, jotka eivät vielä ole istuvia kunnan- tai aluevaltuutettuja.
Tämä pätee lähtökohtaisesti kaikissa eduskuntapuolueissa, mutta selkeimmin isoissa oikeistopuolueissa kokoomuksessa, perussuomalaissa ja keskustassa.
Onko niin, että politiikassa mukana oleminen oikeistolaistaa päättäjiä ja tekee heistä konservatiivisempia? Tai että äänestäjät suosivat puolueensa sisällä lopulta kuitenkin oikeistolaisempia ja konservatiivisempia ehdokkaita?
Koulutustaso korreloi
HS:n vaalikonedatan perusteella on kaikissa puolueissa koulutustason ja arvoliberaaliuden välillä on selkä positiivinen yhteys. Mitä koulutetumpi ehdokas on, sitä liberaalimpi.
Kaikkein liberaaleimpia ovat ikäryhmään katsomatta tutkijakoulutuksen (lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon) suorittaneet. Koservatiivisimpia ovat ikäryhmään katsomatta ne, jotka ovat päättäneet opintonsa peruskouluun tai opistoasteeseen.
Vasemmistopuolueilla koulutustaso korreloi selkeän positiivisesti liberaaliuden ja vasemistolaisuuden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä koulutetumpi vasemmistoliiton, vihreiden tai SDP:n ehdokas on kyseessä, sitä liberaalimpi ja vasemmistolaisempi hän todennäköisesti on.
Oikeistopuolueilla (kokoomus, keskusta, PS, RKP, KD) koulutusasteen nousu sen sijaan tekee ehdokkaasta todennäköisesti liberaalimman, mutta ei vasemmistolaisempaa, vaan pikemminkin hieman oikeistolaisemman.
RKP:n ja keskustan osalta tulokset ovat osin ristiriiitaisia, mikä voi johtua vähäisestä vastaajamäärästä. Korkeammin koulutetut RKP:läiset ja keskustalaiset ovat selkeästi liberaalimpia kuin puoluetoverinsa, mutta eivät välttämättä sen oikeistolaisempia saati vasemmistolaisempia kuin muut puolueen ehdokkaat.
Ikä näkyy aatteissa
Suomalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että ehdokkaiden ei kannata lähteä hakemalla hakemaan eroja puolueensa valtavirrasta vaalikoneessa saadakseen lisää ääniä.
Tutkimuksessa on myös osoitettu, että suomalaiset ehdokkaat eivät isossa kuvassa vastaa vaalikoneisiin strategisesti miellyttääkseen mahdollisimman suurta joukkoa potentiaalisista kannattajistaan, vaan he vastaavat pääsääntöisesti sillä tavoin, mitä mieltä oikeasti ovat.
Suomessa vaalikoneisiin liittyvä uutisointi tarkastelee useimmiten ehdokkaita suoraan tai puolueita. Ehdokkaiden ikä, sukupuoli, koulutustausta, asuinpaikka ja nykyiset luottamustehtävät jäävät sen sijaan vähäisemmälle huomiolle.
Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa on tapahtunut muutos ja eri sukupuolten kannattamat ovat muuttuneet huomattavasti. Siinä missä naiset aikaisemmin olivat arvokysymyksissä konservatiivisempia kuin miehet, ovat osat nyt vaihtuneet ja miehet edustavat naisia konservatiivisempia arvoja.
Tämä näkyy myös HS:n vaalikonevastauksissa: sekä kunta- että aluevaaleissa naiset ovat miehiä selkeästi liberaalimpia kaikissa eduskuntapuolueissa.
Tarkasteltaessa HS:n vaalikoneen ehdokkaita iän perusteella havaitaan sen olevan sukupuolen ohella selkeä ehdokkaita erottava tekijä.
Mitä vanhemmaksi ehdokas tulee, sitä konservatiivisemmaksi. Erityisen vahvasti tämä näkyy vasemmistopuolueiden ehdokkaissa, kun taas perussuuomalaisten keskustan ja kokoomuksen osalta suurta muutosta ei ole nähtävissä.
Konsevatiivisuuden huippu saavutetaan vajaa 60 vuoden iässä, josta alkaen liberaalius ehdokasjoukossa vahvistuu jälleen, mutta tämä johtuu etenkin SDP:n ja vasemmistoliiton iäkkäämpien ehdokkaiden lähes yhtä vahvasta liberaaliudesta kuin puolueen parikymppisten ehdokkaiden paissa.
Sama huomataan arvioitaessa tarkasteltaessa ehdokkaita vasemmisto-oikeisto-janalla. Siinä huippu saavutetaan jo hieman aikaisemmin kuin liberaali-konservatiivi-janalla, mutta kuitenkin lähempänä 60 vuoden rajapyykkiä. Sen jälkeen vasemmistolaisten ehdokkaiden osuus kasvaa jälleen.
Kahdeksannelle vuosikymmenelle tultaessa arvot kovenevat jyrkästi useimmilla vastaajilla. Näiden yli 70-kymppisten joukosta löytyvät kuitenkin paitsi kovimmat oikeistolaiset ja konservatiivit myös vankkumattomimmat vasemmistolaiset ja liberaaleimmat ehdokkaat, eli hajonta on suurta.
Asuinpaikalla on väliä
Niin liberaali-konservatiivi- kuin oikeisto-vasemmisto-ulottuvuuksilla ehdokkaita tarkasteltaessa voidaan havaita eri puolueiden nuorten ehdokkaiden olevan kauimpana toisistaan. Mitä varttuneemmista ehdokkaista on kyse, sitä lähempänä puolueet ovat toisiaan.
Tämä voi olla eräs selitys suurten kaupunkien ehdokasjoukkojen polarisaatioon. Suurissa kaupungeissa nuorten osuus ehdokkaista on suurempi kuin isompien asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevissa väestöltään ikääntyneemmissä kunnissa.
Iän, sukupuolen, koulutustausta ja luottamustointen ohella myös asuinpaikka näkyy ehdokkaiden vaalikonevastauksissa.
Kunnan koko vaikuttaa
Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä selkeämmin liberaali ja vasemmistolainen on sen ehdokasjoukko.
Suomen vasemmistolaisimmat kunnat vaalikonevastausten perusteella ovat Suomussalmi, Petäjävesi ja Kemi, mikäli jätetään pois muutama kunta, joista vaalikoneeseen on vastannut vähemmän kuin kymmenen ehdokasta.
Joensuu erottuu ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella yhtä liberaalina kuin Tampere ja Turku ja miltei yhtä liberaalina kuin Helsinki, joka on HS:n kuntavaalikoneen perusteella maan liberaalein kunta.
Kun kuntien asemoitumista arvonelikentällä tarkastellaan asiaa puolueiden ehdokaslistojen tasolla, on kuntien sisällä luonnollisesti suurta hajontaa.
Ehdokaslistat ovat kaikkien eduskuntapuolueiden osalta järjestään liberaalimpia väkimäärältään suurissa kunnissa. Vasemmistopuolueilla eli vasemmistoliitolla, vihreillä ja SDP:llä ehdokaslistat näissä kunnissa ovat myös vasemmistolaisempia kuin pienemmissä kunnissa.
Esimerkiksi Helsinki on vasemmistoliitolla, vihreillä ja SDP:llä vasemmistolaisuuden liberaalein tai toiseksi liberaalein kunta.
Suurten kaupunkien ehdokkaat ovat siis yleisesti ottaen liberaalimpia ja vasemmistolaisempia kuin pienissä kunnissa. Oikeistopuolueilla kokoomuksella, perussuomalaisilla ja RKP:llä suurten kuntien ehdokkaat ovat kuitenkin muuta puoluetta enemmän oikealla.
Esimerkiksi kokoomuksella helsinkiläiset ehdokkaat ovat koko maan toiseksi oikeistolaisimpia heti Janakkalan jälkeen, perussuomalaisilla puolueen neljänneksi oikeistolaisimpia.
Kenties Helsingin vahva vasemmistoliberaali pohjavire, jollainen ainakin ehdokkaiden vaalikonevastausten keskiarvon perusteella kaupungissa vallitsee, provosoi kokoomuslaisia ja perussuomalaisia ehdokkaita revittelemään entistä oikeistolaisemmilla mielipiteillä.
Korostunut kuplaan joutumisen vaara
Eri puolueita edustavat ehdokkaat ovat sitä kauempana toisistaan, mitä väkirikkaammasta kunnasta on kyse. Vaalikonevastausten perusteella Helsingin ja muiden isojen kuntien kuntapolitiikan voidaan siis odottaa pysyvän polarisoituneena verrattuna monen pienen kunnan valtuustoihin.
Kenties pienissä kunnissa ehdolle hakeutuu enemmän sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita kompromisseihin. Isoissa kaupungeissa on helpompi ehdokkaankin ajautua kuplaan, jossa omat näkemykset kuulostavat ainoilta oikeilta.
HS:n aluevaalikoneessa iso kuva noudattaa pitkälti kuntavaalikoneesta hahmottuvaa vaikutelmaa. Vihreiden ehdokkaat ovat suunnilleen yhtä vasemmistolaisia kuin demarit, kun tarkastellaan ehdokkaiden vastauksia sen mukaan, millä alueella ehdokas on ehdolla.
Perussuomalaiset on homogeenisin puolue, kun tarkastellaan sen ehdokkaiden vastauksia eri hyvinvointialueilla liberaali-konservatiivi-akselilla.
Puolueen kaikki ehdokaslistat ovat selvästi konservatiivisimpia – lähimmäksi muista puolueista pääsee kristillisdemokraatit. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat aavistuksen konservatiivisempia kuin vihreät, mutta molemmat ovat pitkälti liberaalimpia kuin muut.
Puolueiden ehdokaslistojen homogeenisyys saman puolueen sisällä mutta eri hyvinvointialueilla onkin jopa hieman yllättävää.
Pohjanmaa erottuu
Hyvinvointialueet ovat melko lähellä toisiaan, kun on kyse ehdokkaiden sijoittumisesta poliittisella nelikentällä. Eniten muista erottuu Pohjanmaan hyvinvointialue, jonka ehdokasjoukko on kaikista hyvinvointialueista selkeästi oikeistolaisin.
Muiltakin Vaasan vaalipiirin hyvinvointialueilta eli Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta aluevaltuustoihin pyrkii selkeästi konservatiivisempia ehdokkaita kuin hyvinvointialueilta keskimäärin. Vasemmistolaisin ehdokasjoukko sen sijaan löytyy Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.
Tältä näyttävät puolueiden ehdokaslistat vaalikonevastausten perusteella, mutta miltä näyttävät valtuustot? Sen Kuntalehti kertoo vaalien jälkeen.
