Guggenheim nurin selvin numeroin

Helsingin valtuusto tyrmäsi Guggenheim-museon tulon Helsinkiin selvin luvuin 53–32. Ennen lopullista päätöstä valtuusto hylkäsi kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Lasse Männistön muutosehdotuksen.

Männistö yllätti Helsingin valtuuston tekemällä uuden esityksen Guggenheim-sopimuksesta. Hän ehdotti, että valtuusto päättäisi, että julkisen rahoituksen osuus olisi 49 prosenttia eli 73 miljoonaa euroa, yksityisen rahoituksen 51 prosenttia eli 75,4 miljoonaa. Lisäksi hän ehdotti, että sopimuksesta poistetaan yksityiseen rahoitukseen liittyvän 35 miljoonan euron lainan takaus.

Edelleen hän ehdotti, että rakennuksen yksityiskohdat – muun muassa väri – ratkaistaan aikanaan asemakaavassa.

Menettelytapa herätti närää

Valtuustossa varsinkin museohankkeen vastustajat hermostuivat menettelytavasta. Osku Pajamäki, sd., jopa asetti kyseenalaiseksi valtuutetun oikeuden tehdä muutosesitys ja kysyi, kuka kantaa esittelijän vastuun Männistön ehdotuksesta.

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen huomautti, että valtuutetuilla on oikeus tehdä muutosehdotuksia.´

Männistön menettely herätti kuitenkin runsaasti kritiikkiä. Toisaalta sitä puolustettiin juridisesti oikeutettuna, ja kriitikoita myös muistutettiin, että valtuusto äänestää jatkuvasti muutosehdotuksista.

Moni oli kuitenkin sitä mieltä, että tyylikkäämpää olisi ollut tuoda esitys julki aikaisemmin niin että muutkin ehtisivät siihen kunnolla perehtyä.

Keskustelun kuluessa yhä useampi myönsi, että vastaehdotukseen on oikeus, mutta asian käsittelyn kannalta olisi parempi, että valtuusto saisi tällaisen ehdotuksen etukäteen. Männistöön vedottiin, että hän muuttaisi ehdotustaan niin, että esittäisi asian palauttamista.

Toisaalta ihmeteltiin, miksi keskustelu keskittyy prosessikysymyksiin sen sijaan että mietittäisiin Männistön ehdotuksen sisältöä.

Jenkkihapatus ja omaishoitajat esillä

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen huomautti esittelypuheenvuorossaan, että yhtäkään kulttuuri-investointia Helsingissä ei ole jälkeenpäin kaduttu. Vihreiden Leo Stranius vastasi, että ehkä ei, mutta huonoja hankkeita on kyllä kaadettu.

Amerikkalaisuus, kansainväliset sijoittajat, jenkkihapatus ja talouseliitti nousivat keskusteluissa vastustajien argumentaatiossa esiin, samoin omaishoitajat ja asunnottomat.

Valtuusto ei ollut yksimielinen siitä, olisiko hanke pois muusta kulttuuritoiminnasta tai muuten kaupungin muista menoista. Toisten mielestä olisi, toiset taas muistuttivat, että se on ihan valtuustosta itsestään kiinni.

Eri mieltä oltiin siitä, onko Guggenheim vetovoimainen brändi vai ei. Argumentaatio niiltä osin perustui uskomuksiin, faktatietoa siitä ei ollut kumpaankaan suuntaan.

Kansainvälisyydestä eri näkökulmia

Moni vastusti hanketta sen kansainvälisyydellä. Osa valtuutetuista oli huolissaan suomalaisen kulttuurin puolesta, osa taas muistutti, että kulttuuri on kansainvälistä ja että Suomi ei voi eristäytyä kulttuurissa.

Tilalle, paikalle ja brändin rakentamiseen kaivattiin jotain suomalaista. Moni vastustaja oli myös sitä mieltä, samaa rahaa voisi käyttää kotimaisen taiteen rahoittamiseksi.

Vastustajat ihmettelivät, eikö suomalaiseen taiteeseen luoteta. Puolustajat huomauttivat, että helsinkiläisten nykyisten taidemuseoiden johtajat kannattavat Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin.

Veronika Honkasalo, vas., epäili suoraan, että Guggenheimia puolustaneet taidemuseoitten johtajat eivät olleet kannattaneet hanketta vapaaehtoisesti.

Hankkeen vastustajat viittasivat hanketta vastustaviin taiteilijoihin, puolustajat kannattajiin, mutta eivät tuntuneet reagoivan lainkaan eri mieltä olevien listoihin.

Jollakin valtuutetuilla oli myös vakaa tieto siitä, mitä mieltä kaupunkilaiset ovat. Perustetta käsitykselle ei tullut enempää kuin viittaukset itse saatuun palautteeseen.

Helsingin vetovoimasta eri mieltä

Toisaalta Helsingille kaivattiin lisää houkutuksia, jotta kaupunki kilpailisi turisteista. Toisaalta huomautettiin, että Helsinki on jo nyt vetovoimainen ja saanut kansainvälistä huomiota muun muassa kaupunkikulttuurinsa ansiosta.

Arja Karhuvaara, kok., katsoi, että Guggenheim houkuttelisi muunlaisia turisteja, jotka jättäisivät kaupunkiin eri tavalla rahaa.

Leo Stranius muistutti, että turismin ja varsinkin lentäminen sisältä myös ympäristöongelmia.

Valtuutetuilla oli myös vaihtoehtoisia ehdotuksia. Tilalle Thomas Wallgren, sd., esimerkiksi ehdotti asunnottomien ja paperittomien kulttuurikeskusta.

Vaihtoehtoisen suunnitelmien tekijöiltä tivattiin rahoitusta hankkeille.

Myös kansainväliset ihmisoikeuskysymykset nousivat esiin. Yhdeksi kriteeriksi hanketta vastaan esitettiin tapa, jolla Guggenheimin kohtelee rakennustyöläisiä Abu Dhabissa.

Lobbaus ärsytti tai sitten ei

Valtuustossa puhuttiin ristiin salailusta, lobbauksesta ja hämärästä valmistelusta. Vastustajat näkivät ongelmia, kannattajat eivät.

Viestintätoimistojen rooli tai ylipäätään olemassaolo herätti myös keskustelua. Joittenkin mielestä ne ovat normaalia arkea, toisia niiden mukanaolo herättää epäilyksiä siitä, että rahalla voidaan ostaa vaikutusvaltaa.

Kannattavuudestakin valtuutetut puhuivat toistensa ohi. Vastustajat taas ihmettelivät, miksei yksityinen raha toteuta hanketta, jos se on kannattava. Puolustajat taas uskoivat, että hanke on kannattava, kun otetaan huomioon sen vaikutus Helsingin elinvoimaan ja sitä kautta verotuloihin. Mutta vaikka tämäkin näkökulmien ero todettiin useampaan kertaan, se ei vaikuttanut tuleviin puheenvuoroihin.

Muun muassa Harry Bogomoloff, kok., huomautti, että museon käyttötalous on säätiön, ei kaupungin asia.

Toisaalta valtuutettuja pelotti, että jos käyttötalouden laskelmat pettävät, riski voi päätyä kaupungille, jos kaupunki takaa rakentamiseen otettaan lainan.

Rahoitusmalli hiersi

Keskeinen argumentti hanketta vastaan ennen kokousta ja kokouksessakin on ollut yksityisen rahoituksen osuus. Se on muutenkin arvioitu kovin matalaksi. Lisäksi yleinen käsitys on, että julkisessa keskustelussa on asiassa johdettu harhaan. Vasta juuri ennen kokousta kävi ilmi, että tukisäätiöllä ei olekaan omaa osuuttaan rakennuskustannuksista, 15 miljoonaa euroa, omana rahana vaan lainana.

Engeliäkin pohdittiin

Monet vastustajat pitivät rakennuksen ulkomuotoa ongelmana. Toisaalta rakennusta arvosteltiin liian mitäänsanomattomaksi, siis ei tarpeeksi wau-arkkitehtuuriksi. Toisaalta taas sanottiin, että se ei sovi kaupunkikuvaan. Jotkut vetosivat Engelin perinnön vaalimiseen. Laura Kolbe, kesk., puolestaan totesi, että jos sen ajan helsinkiläisiltä olisi kysytty, Engeliä ei olisi päästetty Helsinkiä suunnittelemaan.

Äänestystulokset ja kokousvideon voi katsoa täältä.

Guggenheimista aiemmkin Kuntalehdessä täällä.

Ensimmäisessä äänestyksessä tiukimmat vastustajat taktikoivat Männistön kompromissiksi luonnehditun ehdotuksen ulos.

Lopullisessa äänestyksessä kokoomuksen ja vihreitten rivit jakaantuivat lähes tasan, mutta molempien enemmistö kannatti museota. Sosiaalidemokraattien selvä enemmistö vastusti hanketta. Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit sekä yhden hengen ryhmät vastustivat. Rkp jakaantui. Keskusta oli ainoana ryhmänä yksimielisesti esityksen takana.

Edit: lisätty tieto äänten jakaantumisesta puolueittain klo 00.35.