Kuva: Sonja Eloranta

Sunnuntaina pidetyt Suomen ensimmäiset aluevaalit saatiin vietyä kunnialla läpi vaikeasta koronatilanteesta huolimatta. Vaaleja voidaan pitää jopa yllätyksellisinä, sillä ennakkoarvioinneissa ns. kolmen vanhan puolueen tasaväkistä kamppailua aluevaalien voittajanpaikasta ei osattu ennustaa.

Onko kyseessä alkava vastajytky vai mikä, näkyy sitten runsaan vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa. Niin Keskustan kuin SDP:nkin menestys tuonee ainakin näiden puolueiden osalta ennustettavuutta valtakunnan politiikkaan. Sen sijaan vihreiden heikko menestys saattaa aiheuttaa lisäkipinöintiä hallitusyhteistyöhön.

Ja kokoomus näytti, että se ei ole turhaan pitänyt Kuntavaalien jälkeen pääoppositiopuolueen manttelia. Perussuomalaisilla on vakava pohdinnan paikka.

Vaalien suurimmat voittajat ovat kuitenkin hyvinvointialueet. Nyt päästään käsiksi konkreettiseen päätöksentekoon ja suureen soten siirtoon.

Yksi suurimpia kysymyksiä hyvinvointialueiden muodostumisen yhteydessä on ollut huoli demokratian toteutumisesta. Riittääkö aluevaalien äänestysaktiivisuus perustelemaan hyvinvointialueiden tarkoituksen ja olemassaolon paremmin kuin vanha kuntiin perustuva sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien sotemalli?

Ja kuinka toteutuu hyvinvointialueiden sisäinen demokratia: vievätkö alueiden keskuskaupungit kaikki aluevaltuustojen paikat vai onnistuvatko pienet kunnat aktivoimaan kuntalaiset niin, että valtuutettuja löytyy ympäri maakuntaa?

Koko maan äänestysprosentti oli 47,5 prosenttia ja jäi alle maagisen 50 prosentin, mutta ylitti synkimmät ennakkoarviot. Eurovaaleihin osallistuminen on laahannut noin 40 prosentin tuntumassa, joten myös sen yli päästiin.

Vain kolmessa hyvinvointialueessa päästiin yli 50 prosentin. Pohjanmaalla veri ei vapissut, sillä niin Pohjanmaa (53,9 %), Keski-Pohjanmaa (51,2 %) ja Etelä-Pohjanmaa (50,3 %) näytettiin muulle maalle mallia.

Pohjat vei Vantaa-Kerava vain 39,2 prosentilla. Laiskana äänestäjänä tunnettu Vantaa veti pirteää Keravaa (46,8 %) alas 38,0 prosentin äänestysvilkkaudellaan.

Sen sijaan hyvinvointialueiden sisäisessä äänestysvilkkaudessa keskuskaupungit antoivat jonkin verran tasoitusta pienemmille kunnille. Käytännössä lähes kaikilla hyvinvointialueilla toistui sama kaava. Pienemmät kunnat olivat aktiivisempia kuin isommat, ja tämä takasi myös pienille näkyvän mandaatin aluehallinnossa.

Alhainen äänestysprosentti oin oikeasti uhka demokratialle. Ei niin, etteikö sote-uudistus toteutuisi ja etteikö sotepalveluja yritettäisi kehittää, vaan siksi, että yhä suurempi joukko kuntalaisia kokee yhteisten asioiden niin vieraaksi, että lopputuloksena voi olla syrjäytymiskehityksen kiihtyminen.

Kovasti ennen vaaleja puhuttiin, etteivät vaalit kiinnostaneet ketään. No, eivät ne ainakaan isoja mediataloja kiinnostaneet: MTV esitti pääkanavallaan perinteisen vaalivalvojaisten sijaan Neiti Marplen Greenshawn kartano -mysteerin ja Nelonen Pertsa ja Kilun vaihtaen sitten Baywatchiin.

Hienoa.

Onneksi YLEn vaaliohjelma oli taas täyttä rautaa. Ja Kuntatalo näytti komealta kongressikeskukselta näin korona-ajan hiljaisuuden keskellä. Ja Kuntalehti, Kommuntorget ja Kunta.tv välittivät sunnuntaina ja myös maanantaina analyyseja ja kommentteja.

Markku Vento, päätoimittaja

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*